Riitan painonhallita

Vookelin paastol päi uutta elämä!

Mahtak teist kukka muista munt viäl? Mää osallistusi sillo viime maaliskuus tohon nettipaastosse ja kirjotin niist kokemuksist päiväkirja, misä mää kertosi siit klaupersuolaj juamisest alkaen kaik mitä tapahtus. Lupasin sillo, et mun uus elämä alka tom paastoj jälke ja uskoka vaa, nii se tekiki!

Mul oli pitkä aika ain maanantaisi mehupäivä, ku mää join töis valla noit Piottam mehui, sit mää söin lounasruuaks usse sitä luamuriisi ja vihanneksi, kokkasin entist köykäsemmi kotonaki ja herkutteliv vaa niitte hasselpähkinöitte ja omenien kans. Sauvakävelyl mää rupesin käymä heti, kun ei tarvinnu liukast peljätä ja tyämatkapyäräilynki mää alotin kans. See oli kaik viäl sitä alkumatka!

Sit mul kävi kyl semmonenki tuuri, et munt valkatti mukka tommosse kamppanja, misä innostetta yli neljäkymppissi muuttama elämäntapojas ja estämä tota aikuisiä diapeettest puhkemast. Mää oliv vastannu siihe kyselysse jo ennen tota paasto ja kyl täyty sanno, et mää sillon kirjoti ja häpesi! Sit ku sen kaik näki paperil, et mitä syö ja kui vähä vaa liikkus, ni ei pal naurattanu! Autuast mää sen olin kyl unhottanu, mut tosa mehupäivie aikoihi keväl siält sit tuli vastauksi. Mää sain semmosem mittari toho housunkaulukse, ku mitta mun liikkumistani keskivartalost ja niit tavotepistei siin sit koota. Ne näky tiatokonel eri väreil sem mukka mitä on tehny ja punast väri saa ain vaa huippusuarituksist!

No, siäl otetti ja mitatti sit vyätäröympäryksi ja paino ja rasvaprosentei. Ja niit kyl oliki, niit viimeks mainitui! Munt oli luakiteltu viäl siin testis onnelliseks soffaperunaks ja osus seki paikalles.

Nyt mää olen sit melkev valla käyttäny syämises tota lautasmalli ja ruvennu liikkuma iha eri taval ku enne. Koko kesäm mää painelin noitte sauvojen kans tietä pisi, vaik ensiks seki oli tyäj ja tuskan taka. Kaik koirantaluttajatki meni ohitte…Sit vähä kerrallas mää uskalsi otta jo muutama hölkkäaskelenki ja taas puuskutta ja kävellä. Lenkit rupes pikkuhilja aiv vaa tuntuma köykäsemmält ja köykäsemmält ja kyl siihe sit syyki löytys. Paino oli ruvennu puttoma kans aikamoist faartti! Loppukesäst mää viäl liittysi tommose kuntoklupij jäseneks ja käyn siäl nyt mont kerta viikos veivamas. Parikymment kilo elopainost kaikkiastas om menny, kolesteroli ja sokeriarvot laskenut hianost ja olo om pal köykäsempi…Ne ratsastushousutki, ku sillon keväl just mahtus jalka, ruppe olema nii löysät, et olis jo tarvinnu ostap piänemmät tilal! Mää olej jatkanu sitä ratsastamist kerrav viikos viäläki, vaik se vaellushaave täytyki kyl siirtä kauaks tulevaisuutte. Siäl tarttis kattoka osata laukatakki ja se mul ov viäl vähä hakuses. Mut vähä kerrallas ettippäi mennä!

Jos toi menny vuas ynnätä yhte, niinku ain lasketa, ku uus vuas alka, ni kyl mää olem miinuksem pualel ja paljo, meinan tom painon kans! Yhtä munt ei hävetät tunnusta, et kaik on sem paaston ansio. Jos mää en olis siiher ruvennu, ni tääl mää makkaisin koto viäl ja söisim pulla! Mut ku julkisesti luppa otta itteäs niskast kiinne, ni ei luanto anna periks laistamanka ruveta. Kyl määki noit kaikki kuurei kokeili, mut ain nek kilot tuli takas, jos niit pal mittä ikän lähtikä. Sit vast ku mää ymmärsi, et koko elämisem meininki täyty reerata, ni rupes tapahtuma. Kesä tule taas koht ja pikinikunnos tarttis olla ja monel on kaik jouluset herkutki viäl vyätärös. Ei muuta ku rohkiasti tekemä elämäntaparemontti vaa ja alottama se vaik tol paastol, kyl se siit lähte! Ja kaverit mukka ainaki vahtima ja kannustama…Keväl määki otan taas tommose paastokuurin talvej jäljilt, mut sitä klaupersuala en kyl jua toist kertta! Muistaka kumminki hyvä keventämine ennem paasto ja rauhalline syämise alku piänil annoksil sej jälke, ni onnistu ain paremmi. Älkäkä haaskakko sit hyvä tulost palamal siihev vanham meininki takasi! Luannikast kevä alku vaa kaikil ja ei ku paastoma…

		Vookelin paastol päi uutta elämä! Mahtak teist kukka muista munt viäl? Mää osallistusi sillo viime maaliskuus tohon nettipaastosse ja kirjotin niist kokemuksist päiväkirja, misä mää kertosi siit klaupersuolaj juamisest alkaen kaik mitä tapahtus. Lupasin sillo, et mun uus elämä alka tom paastoj jälke ja uskoka vaa, nii se tekiki! Mul oli pitkä aika ain maanantaisi mehupäivä, ku mää join töis valla noit Piottam mehui, sit mää söin lounasruuaks usse sitä luamuriisi ja vihanneksi, kokkasin entist köykäsemmi kotonaki ja herkutteliv vaa niitte hasselpähkinöitte ja omenien kans. Sauvakävelyl mää rupesin käymä heti, kun ei tarvinnu liukast peljätä ja tyämatkapyäräilynki mää alotin kans. See oli kaik viäl sitä alkumatka! Sit mul kävi kyl semmonenki tuuri, et munt valkatti mukka tommosse kamppanja, misä innostetta yli neljäkymppissi muuttama elämäntapojas ja estämä tota aikuisiä diapeettest puhkemast. Mää oliv vastannu siihe kyselysse jo ennen tota paasto ja kyl täyty sanno, et mää sillon kirjoti ja häpesi! Sit ku sen kaik näki paperil, et mitä syö ja kui vähä vaa liikkus, ni ei pal naurattanu! Autuast mää sen olin kyl unhottanu, mut tosa mehupäivie aikoihi keväl siält sit tuli vastauksi. Mää sain semmosem mittari toho housunkaulukse, ku mitta mun liikkumistani keskivartalost ja niit tavotepistei siin sit koota. Ne näky tiatokonel eri väreil sem mukka mitä on tehny ja punast väri saa ain vaa huippusuarituksist! No, siäl otetti ja mitatti sit vyätäröympäryksi ja paino ja rasvaprosentei. Ja niit kyl oliki, niit viimeks mainitui! Munt oli luakiteltu viäl siin testis onnelliseks soffaperunaks ja osus seki paikalles. Nyt mää olen sit melkev valla käyttäny syämises tota lautasmalli ja ruvennu liikkuma iha eri taval ku enne. Koko kesäm mää painelin noitte sauvojen kans tietä pisi, vaik ensiks seki oli tyäj ja tuskan taka. Kaik koirantaluttajatki meni ohitte…Sit vähä kerrallas mää uskalsi otta jo muutama hölkkäaskelenki ja taas puuskutta ja kävellä. Lenkit rupes pikkuhilja aiv vaa tuntuma köykäsemmält ja köykäsemmält ja kyl siihe sit syyki löytys. Paino oli ruvennu puttoma kans aikamoist faartti! Loppukesäst mää viäl liittysi tommose kuntoklupij jäseneks ja käyn siäl nyt mont kerta viikos veivamas. Parikymment kilo elopainost kaikkiastas om menny, kolesteroli ja sokeriarvot laskenut hianost ja olo om pal köykäsempi…Ne ratsastushousutki, ku sillon keväl just mahtus jalka, ruppe olema nii löysät, et olis jo tarvinnu ostap piänemmät tilal! Mää olej jatkanu sitä ratsastamist kerrav viikos viäläki, vaik se vaellushaave täytyki kyl siirtä kauaks tulevaisuutte. Siäl tarttis kattoka osata laukatakki ja se mul ov viäl vähä hakuses. Mut vähä kerrallas ettippäi mennä! Jos toi menny vuas ynnätä yhte, niinku ain lasketa, ku uus vuas alka, ni kyl mää olem miinuksem pualel ja paljo, meinan tom painon kans! Yhtä munt ei hävetät tunnusta, et kaik on sem paaston ansio. Jos mää en olis siiher ruvennu, ni tääl mää makkaisin koto viäl ja söisim pulla! Mut ku julkisesti luppa otta itteäs niskast kiinne, ni ei luanto anna periks laistamanka ruveta. Kyl määki noit kaikki kuurei kokeili, mut ain nek kilot tuli takas, jos niit pal mittä ikän lähtikä. Sit vast ku mää ymmärsi, et koko elämisem meininki täyty reerata, ni rupes tapahtuma. Kesä tule taas koht ja pikinikunnos tarttis olla ja monel on kaik jouluset herkutki viäl vyätärös. Ei muuta ku rohkiasti tekemä elämäntaparemontti vaa ja alottama se vaik tol paastol, kyl se siit lähte! Ja kaverit mukka ainaki vahtima ja kannustama…Keväl määki otan taas tommose paastokuurin talvej jäljilt, mut sitä klaupersuala en kyl jua toist kertta! Muistaka kumminki hyvä keventämine ennem paasto ja rauhalline syämise alku piänil annoksil sej jälke, ni onnistu ain paremmi. Älkäkä haaskakko sit hyvä tulost palamal siihev vanham meininki takasi! Luannikast kevä alku vaa kaikil ja ei ku paastoma…