Natriumglutamaatti ei ole hyvä juttu

Miksi glutamaatti lisäaineena ei ole hyvä juttu?

Glutamaattia lisätään elintarvikkeisiin ja mm. laitosruokaan. Näin teollisen prosessin heikentämiin raaka-aineisiin saadaan lisämakua. Vaikka elimistö itsekin tuottaa glutamaattia, sen lisääminen ruokaan keinotekoisena maunparantajana ei edistä kenenkään terveyttä. Astmaatikoille, allergisille ja migreenistä kärsiville lisätystä glutamaatista saattaa aiheutua todellista harmia.

Glutamaatti eli oikeammin natriumglutamaatti on glutamiinihapon natriumsuola. Se on aine, jota elimistö itsekin muodostaa. Sitä esiintyy myös luonnossa esimerkiksi saksanpähkinöissä, tomaateissa, parsakaalissa, sienissä, pavuissa, parmesaanijuustossa ja äidinmaidossa.

Glutamaattia voidaan valmistaa synteettisesti, mutta myös bioteknisesti fermentoimalla mikrobien avulla. Biotekniikan avulla valmistettu glutamaatti ei periaatteessa eroa luonnon glutamaatista. Miksi sitten lisätty glutamaatti on haitallista, muttei esimerkiksi tomaatin?

Kyse lienee ennen muuta määristä. Herkille ihmisille pienetkin lisät saattavat olla liikaa. Mutta ennen kaikkea kyse on periaatteesta: miksi parantaa keinotekoisesti teollisen prosessin heikentämien raaka-aineiden makua, kun voisi syödä käsittelemätöntä, täysiarvoista ja luonnostaan herkullisen makuista ruokaa?

Stimuloi keskushermostoa
Natriumglutamaatti stimuloi tiettyjä kielen makunystyjä ja se voi saada aikaan umami-maun aistimuksen. Sen runsas käyttö on huolestuttanut myös siksi, että se on keskushermoston tärkeimpiä kiihottavia välittäjäaineita. Muuallakin elimistössä on glutamaattiin reagoivia kudoksia.

Natriumglutamaattia ( E621) on käytetty aromivahventeena varsinkin eines- ja lihavalmisteissa sekä liemikuutioissa. Se maustaa monet epäterveelliset ruoat kuten sipsit ja naksut. Sillä saadaan edullisesti lisämakua laitosruokaan. Myös esimerkiksi itämaiset ravintolat käyttävät sitä reippaasti.

Lisäsyy glutamaatin käytölle elintarviketeollisuudessa on, että se sitoo tehokkaasti vettä itseensä. Vesi lisää tuotteen, esimerkiksi lihavalmisteen, painoa ja siten kilohintaa. Euroopan Unionin direktiivin mukaan natriumglutamaattia saa olla lihavalmisteissa enintään 10 grammaa kilogrammaa kohti.

Lisätty glutamaatti voi aiheuttaa herkille ongelmia
Glutamaatin teollisesta käytöstä on kiistelty jo vuosikymmeniä sen aiheuttamien erilaisten oireiden vuoksi. Vakavista terveyshaitoista pienillä määrillä ei ole tutkimusnäyttöä. Herkille ihmisille natriumglutamaatti kuitenkin saattaa aiheuttaa vaihtelevan voimakkaita, yleensä lyhytkestoisia oireita jo pieninä määrinä. Näitä ovat mm. päänsärky, migreeni , huimaus, astmaoireet, hengenahdistus, vatsakivut, kasvojen punoitus, suolisto-ongelmat sekä lihas- ja nivelkivut.

Erityisesti astmaattisten ihmisten ja varsinkin puutteellisesti lääkittyjen astmaatikkojen olisi aiheellista varoa lisättyä glutamaattia. Jo 0,5–2,5 gramman annos voi aiheuttaa heille vaihtelevia oireita.

Glutamaatille voi myös allergisoitua. Tästä syystä aromivahventeena käytettävä E621 kiellettiin vauvojen ja pikkulasten ruoista jo 15 vuotta sitten, mutta esimerkiksi kouluruoassa sitä yhä käytetään. Espoon kaupunki päätti ensimmäisenä Suomessa luopua natriumglutamaatin käytöstä kouluruoassa syksyllä 2009.

Natriumglutamaatti saa roskaruoankin maistumaan. Tästä syystä sitä on pidetty yhtenä tekijänä roskaruokaa ahmivien nuorten lihomiseen. Muutamassa tutkimuksessa onkin osoitettu runsaasti natriumglutamaattia sisältävän ruoan ja ylipainon välinen yhteys. (ER)