Eläinten luonnonmukainenhoito

Samat kasvit avuksi
ihmisille ja eläimille

Koti- ja lemmikkieläimet potevat pitkälti samoja vaivoja kuin me ihmisetkin: vilustumisia, allergioita, nivelvaivoja, kulumia sekä muita ikääntymisen mukanaan tuomia ongelmia. Vastaavasti lääkkeetkin ovat ihmisillä ja eläimillä monesti samantyyppiset. Ei siis ihme, että monet tutut rohtokasvit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi myös koti- ja lemmikkieläimille.

Rohtokasveilla on kautta aikojen hoidettu myös eläimiä. Keski-Euroopassa fytoterapialla on pitkät perinteet ja vahva asema nykyäänkin myös eläinlääkinnässä. Sitä käytetään useimmiten muiden, tavanomaisten hoitojen rinnalla ja myös silloin, kun muilla hoidoilla ei saavuteta toivottuja tuloksia.

Näin saattaa tapahtua esimerkiksi silloin, kun eläimellä on kroonisia vaivoja, joihin tavanomainen hoito ei auta. Joskus taas pitkäaikainen lääkekuuri rasittaisi eläintä liikaa ja tästä syystä etsitään pehmeämpää hoitoa.

Kasvivalmisteet ovat eläinlääkinnässä rinnastettavissa lähinnä ravintolisiin. Ne sopivat hyvin itsehoitoon ja ovat yleensä erittäin hyvin siedettyjä. Aina sairautta epäiltäessä diagnoosi on kuitenkin hyvä varmistaa eläinlääkärillä. Lemmikkieläimen omistajan diagnostiset taidot eivät useinkaan riitä vaivan varsinaisen syyn löytämiseen. Eläinlääkäriä tarvitaan myös parhaan mahdollisen hoidon suunnitteluun.

Myös tuotantoeläimille
Fytoterapiaa ja homeopatiaa voi Suomessa käyttää myös tuotantoeläimillä (Maa- ja metsätalousministeriön asetus 2001). Kasvi- ja homeopaattiset valmisteet ovatkin erinomainen vaihtoehto esimerkiksi luomutiloilla, koska ne eivät aiheuta karanteenia ja muita tuotantorajoituksia kuten varsinaiset eläinlääkkeet.

Ne sopivat myös sairauksien ennaltaehkäisyyn, johon asetuksen mukaan luomueläintiloilla tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Luomukarjan ensisijaiseksi hoidoksi EU suositteleekin homeopatiaa ja fytoterapiaa. Mm. utaretulehdusten hoidossa niillä on saatu hyviä tuloksia.

Biologisesti suuntautuneen eläinlääkärin hoitosuositukset
Sveitsiläinen eläinlääkäri Josef Binzegger on julkaissut kirjan "Der kleine Tierartzt" (Pieni eläinlääkäri, vrt. Alfred Vogelin "Der kleine Doktor" eli kirjaimellisesti pieni lääkäri; suomeksi käännettynä kirja tunnetaan nimellä "Luonto, paras lääkitsijä"). Kirjassaan eläinlääkäri Binzegger käsittelee lähinnä kissojen ja koirien yleisimpiä vaivoja antaen niihin myös fytoterapeuttiset ja homeopaattiset hoitosuositukset.

Kirjan sivuilta tapaa lukuisia A. Vogelin kasvivalmisteita. Esimerkiksi heikentyneestä maksantoiminnasta kertoviin oireisiin hän suosittelee latva-artisokkaa (Cynara) sisältäviä valmisteita. Aineenvaihduntaa vilkastuttamaan hän suosittelee Kelpasan-ruskolevätabletteja.
Eläinlääkäri Binzegger antaa myös käyttökelpoisen annostusohjeen kasvivalmisteille: tippoja eli kasviuutteita annostellaan yleensä yksi tippa painokiloa kohden 2–3 kertaa päivässä. Pienelle, parin kolmen kilon painoiselle koiralle tai kissalle sopiva annos on 3 tippaa 2–3 kertaa päivässä.

Nimenomaan kroonisissa tapauksissa hän kertoo saaneensa kasvivalmisteilla hyviä tuloksia. Tällaisissa tapauksissa mietoja valmisteita voi käyttää yhtäjaksoisesti pieniä annoksia kuukausia tai jopa vuosia.

Echinaceaa kaikille kaksi- ja nelijalkaisille
Echinacea eli punahattu on osoittautunut varsinaiseksi koko perheen patenttilääkkeeksi. Jopa herkästi hengitystietulehduksista kärsiville kesyille rotille siitä näyttää olevan apua.

Eräs luontaisterapeutti kertoo seuraavan ohjeen saavan nuhanenäiset, flunssan kourissa kärvistelevät jyrsijät jälleen jaloilleen: lisää mietoon kamomillateehen hiukan hunajaa ja Echinaforcea, josta alkoholi on haihdutettu tiputtamalla tipat pieneen määrään kiehuvaa vettä. Terapeutti kertoo turvautuvansa usein tähän juomaan, josta lemmikkirotat kaiken lisäksi tuntuvat kovasti pitävän.

Gesundheitsnachrichten/ER