 |
 |
|

Piivin maratonvuoden yhteenvetoa
Ensinnä isot Onnittelut Piiville onnistuneesta Tukholman matkasta!
Maratonin juokseminen on varmasti monella kuntoilijalla käynyt mielessä ainakin joskus. Piivin maratonunelma realisoitui Tukholman maratonilla 2007. Sitä edelsi työntäyteinen harjoitteluvuosi, joka sisälsi kokemuksia laidasta toiseen. Kaikki alkoi hyvällä alkuinnostuksella, mutta vuodenvaihteen vaiheilla tuli kaikkien yhteensattumien summana pieni herpaantuminen. Se oli kuitenkin ohimenevä ilmiö, josta selvittiin kun tavoitteet siinsivät vielä sopivan etäällä ja aikaa oli runsaasti jäljellä. Kohti kevättä tunnelma parani aina siihen saakka kun polvitaive alkoi oireilla. Juoksulenkkejä jouduttiin korvamaan muilla harjoitteilla, mutta sekin oli jo ennalta tiedossa, että näin tehtäessä peliä ei menetettäisi. Hieman vain uskonvahvistusta ja harjoittelu jatkui kohti kevättä.
Korvaavat harjoitteet ovat tulleet hyvinkin tutuiksi vuoden mittaan ja sekin asia tuli nyt ”todistettua” että maratonista voi selviytyä kunnialla ”toisenlaisella” harjoittelutaustalla. Piivin juoksutausta ei todellakaan ollut kovin kummoinen, jonkin verran juoksentelua juniorivuosina, mutta maratonharjoittelun aloittamista edelsi vuosien juoksematon jakso.
Liikunta on kuulunut Piivin päivärutiineihin aina ja erityisesti kuntosaliharjoittelu on ollut säännöllistä. Hyvä lihaskunto on myös maratonharjoittelulle mainio pohja, sillä hyvä lihastasapaino mahdollistaa oikean ja taloudellisen suoritustekniikan kaikelle liikkumiselle. Kuntosaliharjoittelu maratonin kannalta on tietenkin erilaista kun ”perinteinen” puntin nostaminen. Tässä mielessä näkökulmaa kannattaa hieman laajentaa, sillä kuntosali tarjoaa erinomaiset puitteet monenlaisen harjoittelun toteuttamiseen.
Piivin maraton onnistui näillä eväin ja melko vähäisellä juoksemisella siis erinomaisesti. Se antaa uskoa ”vaihtoehtoisen” maraton harjoittelun jatkamiseksi.
Jatketaan näillä eväin kohti ensivuotta ja uusia maratoneja.
T: Make
|
|
 |
  |
|

Tunnelma kantoi alusta loppuun, 27.6.07
Juoksupäivä valkeni todella kauniina.
Laivamatkan aikana juoksijoille oli järjestetty infotilaisuus jossa
lääkäri varoitteli helteen ja elimistön ylikuumenemisen vaaroista.
Koska ilma oli niin kuuma juoksijoilla oli mahdollisuus siirtää
osallistumisensa seuraavaan vuoteen ja osa käyttikin viisasti tämän
mahdollisuuden hyväkseen sillä juoksun alkaessa lämpötila oli jo
kohonnut +29 asteeseen! Ennen juoksua lähinnä tankkasimme ja
lepäilimme varjossa.
Juoksu alkoi hyvin ja otimme ensimmäiset 20 km todella rauhallisesti.
Seurasimme tarkasti sykettä ja kävelimme heti kun se alkoi nousta liian
korkealle. Odotin koko ajan milloin juoksussa tapahtuu se ns.
seinä-vaihe, jolloin voimat hyytyvät. Sellaista ei kuitenkaan tullut
missään vaiheessa ja juoksu rullasi tosi hyvin. Tukholman maratonia ei
ole turhaan kehuttu sillä järjestelyt toimivat hyvin ja tunnelma oli
katossa. Yleisö kannusti aktiivisesti ja karnevaalihuuma bändeineen
vauhditti juoksua mukavasti. Matkan aikana käytimme hyväksi kaikki
juottoasemat sillä nestehukka oli kova. Parilla viimeisellä asemalla ei
enää ollut muuta kuin vettä, mutta onneksi minulla oli mukana omaa
juomaa: laimennettua rypälemehua ja pari geeliä jotka tosin eivät maistuneet kovin hyviltä :-/
Viimeiset 7 km kulkivat kuin siivillä ja ohitin monia väsyneitä
juoksijoita. Maaliin pääsin ajalla 5.24 ja tuntui, että olisin voinut
vielä jatkaa juoksua! Laivalle päästyäni join vielä rypälemehua ja crataegus-uutetta,
joka auttaa sydäntä palautumaan juoksun jälkeen. Fiilis oli
uskomattoman hieno! Tuntui, että jalat olivat 20 senttiä maasta ilmassa
koko illan. Mikä uskomattominta, että monta kuukautta kipeänä ollut
jalkani ei oireillut mitenkään itse juoksun aikana eikä sen jälkeen!
Suuri kiitos kaikille projektiini osallistuneille, erityisesti Makelle,
jonka kullanarvoiset neuvot ja treeniohjeet vuoden aikana vaikuttivat
suuresti onnistumiseeni. Harjoittelun monimuotoisuus, jossa pääosa oli
lihaskuntoharjoittelulla eikä juoksulla tuntui toimivan mainiosti.
Siitä osoituksena minun ja Jaanan helppo ensimmäinen maraton. Maraton
harjoittelu ajoittuu pitkälle ajanjaksolle ja vaikka välillä
harjoituksissani jouduin pitämään taukoa jalan oireilun takia
(marraskuussa mm. ei mitään harjoitusta kipeän jalan lihaksen takia ja
keväällä 6 viikon juoksukielto polven takia) silti onnistuin itse
tavoitteessa.
Voin suositella maratonia kaikille jotka haluavat kohottaa omaa
peruskuntoaan. Maraton on mainio porkkana siihen ja itse kilpailu
elämys, jonka muistaa pitkään. Selkäongelmatkaan eivät näytä olevan
este kun lihaskunto rakennetaan tarpeeksi hyväksi.
Tämä maraton ei jää viimeiseksi, niin hyvä kokemus se oli! Olen jo
ilmoittautunut ensi vuoden Tukholman maratonille. Seuraava tavoitteeni
on parantaa aikaa.
Onnellinen maratoonari,
Piivi :-)
|
|
 |
 |
|

Maraton läpi vaikeuksitta, 11.6.07
Piivi suoriutui mainiosti Tukholman maratonista
vaikka ilma oli helteisen kuuma! Piivi kertoo tarkemmin maratonin
kulusta lähi päivinä.
|
|
 |
 |
|

Fysioterapeutin käsittelyssä, 1.6.
Polvi ei näytä toipumisen merkkejä, mutta ei voi sanoa, etteikö sitä olisi hoidettu hyvin ja monipuolisesti. Kiveäkään ei ole jätetty
kääntämättä tämän asian suhteen! Olen käynyt pari kertaa fysioterapeutin
käsittelyssä ja se on tuntunut tosi tehokkaalta, joskaan ei kovin mukavalta :-/ Jalan akupisteisiin on johdettu hoidossa sähköä ja sillä on yritetty rentouttaa kireitä lihaksia. Hoidon jälkeen jalka on tuntunut paremmalta, eikä se enää ole turvonnut, mutta juoksemista se ei oikein vieläkään kestä.
Varusteet kisaan on kuitenkin hankittu ja tossutkin ehditty ajaa
sisään, joten Tukholmaan mennään varmasti! Maraton kaveria Jaanaa ei
viime metreillä jätetä! Ja jos jalka ei kestä loppuun asti niin sitten
vaan nautin osaanoton riemusta ja kannustan Jaanan maaliin. Lauantaina se sitten nähdään, miten ensimmäisen maratonini käy!
Jännittävin terveisin, Piivi
|
|
 |
 |
|

Jalan tehohoito jatkuu, 21.5.2007
Kolme viikkoa aikaa maratonille eikä polvi ole vielä kunnossa. Lääkärin
kahden viikon juoksukielto ei riittänyt sillä jalka ei ole
toipunut. Olen yrittänyt testiluonteisesti juosta muutaman lyhyen matkan mutta polvi on aina alkanut ärtyilemään moisesta. Siis
takaisin lähtöruutuun ja jalka lepoon. Levon lisäksi polvea hoidetaan,
kevyellä venyttelyllä, Atrogeelillä sekä ultaäänihoidolla.
Olen kokeillut myös vesijuoksua ja kävelyä jotka myöskin ärsyttivät
polvea. Onneksi on jotain mitä olen voinut tehdä eli yläkropan
treenausta ja Crossing:ia. Hieman harmittaa tämä viimehetken vaiva,
mutta niin se vain on, että elämässä ei kaikki mene niin kuin toivoo.
Käypä jalan kanssa miten tahansa maratonille aion mennä! Juoksen
sitten sen mikä pystyn ja jos jalka ei kestä jatkan kisa fiilistelyä
radan reunalla ;-)
Positiivisin ja toiveikkain mielin,
Piivi
|
|
 |
 |
|

Polviongelmia, 6.5.2007
Talviloma oli ja meni, ilmojen ollessa keväisen lämpimät. Tuli sitten harjoiteltua, ehkä vähän liikaakin...
Olin viikon aikana juossut tavallista pidempiä lenkkejä hyvästä ilmasta
innostuneena. Halusin myös juosta "sisään" uusia lenkkareitani, jotka
tuntuivat tosi hyvältä jalassa. Niillä on tarkoitus juosta myös
varsinainen maraton kesäkuussa. Ilmassa oli siis koko viikon suurta
lenkkeilyn riemua, kyllä juoksu on mukavaa! Mutta sitten se tapahtui:
Lauantaina kävin reippaan 2 tunnin lenkin ja kotona jalka tuntui hieman
jäykältä, mutta en kiinnittänyt siihen paljon huomiota, olo kun tuntuu
monesti muutenkin pitkän lenkin jälkeen jäykältä ;-) Sunnuntaina jalka
ei vain tuntunut oudolta vaan myös näytti siltä. Se oli turvonnut
polven takaa ja oli kipeä. Soitin oitis Makelle, joka kehoitti
laittamaan jalkaan kylmäpussin sekä ottamaan särkylääkettä ja
Atrogeeliä tulehdusta alentamaan. Maanantaina menin heti lääkäriin joka
passitti minut siltä istumalta ultraan. Oman hoidon ansiosta turvotus
oli jo hieman laskenut, eikä ultrassa onneksi näkynyt mitään
huolestuttavaa. Sain kuitenkin lääkäriltä 3 viikon lenkkeilykiellon
jonka onnistuin kiristämään 2 viikkoon! Nyt jalan turvotus on laskenut
mutta ääriasennoissa se on yhä arka. Lenkkeilykielto jatkuu vielä,
mutta olen jo varovasti käynyt vesijuoksussa ja tehnyt ylävartalon
punttitreeniä. Tästä tapahtumasta sain oivan muistutuksen, että
kannattaa edetä rauhallisesti vaikka intoa riittäisi enempäänkin.
Rauhallisin terveisin,
Piivi
|
|
 |
 |
|

Valmentajan kommentteja Piivin harjottelusta, 5.4.2007
Piivin harjoittelu on edennyt hienosti kohti kesää. Juoksuharjoittelua on lisätty hallitusti ja osa harjoittelusta tehdään edelleen ns. korvaavilla harjoitteilla. Korvaavien harjoitteiden tavoitteena on säästää niveliä liialliselta ”iskutukselta”. Yleisimmät ongelmat kuntomaratoonareilla liittyvät liian kovaan vauhtiin ja liian nopeasti lisättyihin lenkkien pituuksiin. Aerobinen eli hieman hengästymistason alapuolella tehtävä harjoittelu on koko kunnon rakentamisen perusta, mutta on hyvä tiedostaa, että sitä voi ja kannattaa harjoittaa muillakin lajeilla. Tämän asian Piivi on sisäistänyt oikein ja siksi ollaankin edetty ilman ongelmia kohti ”isoa tavoitetta”. Korvaava harjoittelu koostuu laatimani kuntosaliohjelman, vesijuoksun ja crossing´in sijoittelusta 2-3 kertaa viikko-ohjelmaan. Mainittakoon, että em. harjoittelumuodot kuuluvat mm. Euroopanmestari Jukka Keskisalon ohjelmaan nimenomaan iskutuksen vähentämiseksi.
Piivin ohjelman perusajatuksena on syvyysvaikutuksen löytäminen. Esimerkiksi juoksulenkkien pituudet vaihtelevat, jolloin vältytään puuduttavilta peruslenkeiltä. Haluan aina palautetta pitkien lenkkien sujumisesta, siitä saan viitteitä miten harjoittelu on edennyt ja miten ”valmiita” ollaan siirtymään seuraavalle tasolle. Kun 3 tunnin lenkki sujuu ilman ongelmia, ollaan valmiita maratonille. Täyden maratonin mittaisia harjoituksia ei kannata tehdä, koska harjoituksesta tulee liian rasittava ja palautuminen kestää turhan kauan.
Itse maratonilla tärkeintä on tilannehallinta, turha hötkyily kannattaa unohtaa. Pidetään siis hermot kurissa ja edetään rauhallisin mielin. Itse olen juossut muutama maratonin mm. Tukholmassa, jossa järjestelyt ovat erinomaiset. ”Huonokuntoisena” osasin jakaa vauhtini tasaiseksi ja oli hienoa ohitella viimeisellä 10:llä alussa liian kovaan vauhtiin innostuneita ”kolleegoita”. Kannattaa siis juosta maltillisesti eikä asettaa turhia aikatavoitteita.
Piivin suhteen olen toiveikas, sillä hän noudattaa harjoitusohjeita tunnollisesti. Uskon, että näillä eväillä ja asenteella hän ylittää maalilinjan ”voittajan fiiliksellä”.
treeniterveisin, Make
|
|
 |
  |
|

Kevät riemua Puumalassa, torstai 29.3.2007
Viime perjantaina vihdoin koitti pitkään
odottamani vapaapäivä! Kevään kunniaksi olimme päättäneet avantoporukan
kanssa lähteä juhlistamaan sitä mökille Puumalaan.
Lähdimme heti perjantai aamuna ja perille päästyä päivä sujui rennosti
mökkiä ja saunaa lämmittäessä. Tosin kaverit olivat tainneet ymmärtää
saunassa olon tarkoituksen väärin kun istuivat siellä toppatakit
päällä, naamat punaisena... Eivät nääs olleet puheen pulputukselta
huomanneet missä vaiheessa saunan lämpö alkoi olla löyly lukemissa :-)
Onneksi järvessä oli vielä jäätä ja avanto joten pääsimme
viilentäytymään saunan jälkeen. Sitten olimmekin valmita nukkumaan.
Lauantaina heräsimme täydelliseen päivään, aurinko helotti sinisellä
taivaalla ja lämpötila oli mukavissa lukemissa. Maraton kaverini Jaana
ja minä lähdimme heti aamulla juoksulenkille. Toki olin vuosia
Puumalassa lomailleena tiedostanut mäkien määrän ja nousujen
jyrkkyyden, mutta täytyy myöntää, että välillä meinasi epätoivo iskeä.
Tie jolla juoksimme oli melko haastava. Lisäksi menossa oli kelirikon
aika ja tie paikoitellen aikamoista velliä. Jaksoimme kuitenkin juosta noin 2 tunnin lenkin melko kevyesti,
mikä ilahdutti lisää jo hyvin alkanutta päivää. Lenkin jälkeen pääsimme
saunaan ja syömään. Kyllä elämä on ihanaa!
Sunnuntaina teimme reippaan kävelylenkin sekä venyttelimme koko porukan voimin ennen paluumatkalle lähtöä.
Viikonloppu osoitti, että lepo ja rentoutuminen tekee välillä hyvää. Nyt on taas hyvä jatkaa arjen harjoituksia.
Lumien sulaessa lenkkien kestoa pidennetään maltillisesti maraton mielessä. Tällä hetkellä juoksen lyhyitä (40-50 min.) ja
pitkiä (1-1.45h) lenkkejä. Kestoa nostetaan pikkuhiljaa n. 15 min.
kerrallaan. Jalkoja yritetään säästää tässä vaiheessa harjoittelua. Se
tapahtuu hakemalla vaihtelua lenkkimaastohin. Välillä juoksen
maastossa, välillä asvaltilla ja sorateillä.
On mukava juosta luonnossa ja nauttia samalla kevään etenemistä. Minttu tuntuu olevan samaa mieltä.
Keväisin terveisin,
Piivi ja Minttu
|
|
 |
  |
|

Avantouinti nollaa työviikon, maanatai 12.3.2007
Toiveikkaana taisin viime kerralla kertoa,
että uusi kylppärini olisi kohta jo valmis. Ajatuksissani suihkuttelin
jo koiran kuratassuja uutuuttaan hohtavilla kaakeleilla, mutta....
Lattian alta paljastui ikävä kosteus ylläri :( Nyt kylppärin lattialla
hurisee kuivauslaite ja kuivumista odotellessa asustaminen vanhempian
nurkissa jatkuu. Haasteita siis kerrakseen!
Ihanaa kuitenkin on, että kevät alkaa tehdä
tuloaan. Lumet ovat sulanneet monin paikoin ja juokseminen sujuu
rennommin kun ei tarvitse pelätä liukastumista. Täytyy sanoa, että
säännöllinen kuntosali harjoittelu Maken ohjeiden mukaan on selvästi
tuonut keveyttä juoksuun. Huomasin sen noin kuukauden harjoittelun
jälkeen. Askel kulkee ihan eri tavalla, enkä hengästy niin helposti.
Suosittelen lämpimästi kuntosaliharjoittelua juoksun tueksi! (lue Maken
artikkeli maraton harjoittelusta). Tammikuusta alkaen olen panostanut myös lihashuoltoon ja käyn Maken hieronnassa säännöllisesti kerran viikossa.
Viikon kohokohtiin kuuluu talvella
ehdottomasti avantouinti Kuusijärvellä "akka-porukan" kanssa! Sinne on
päästävä joka viikko! Kovatkaan pakkaset eivät ole esteenä kun uinnin
jälkeen pääsee saunan lauteille lämmittelemään. Siellä sitten ei
kielenkantoja enää pidättele mikään ja työviikko tuleekin totaalisesti
nollattua kavereiden kanssa. Tosin muutkaan saunojat, eivät voi olla
kuulematta juttujamme ja osallistuvat ihan kivasti keskusteluihin :)
Avantouinti porukka kun on sosiaalista ja mukavaa väkeä.
Jos pulikointi avannossa kiinnostaa edes vähän kannattaa
kokeilla, moni on jäänyt koukkuun. Itse olen säilynyt koko talven ilman
flunssaa ja uskon, että uinnilla on oma merkityksensä asiassa, niin ja
tietysti Echinaforcella jota käytän joka päivä treenien jälkeen :)
Käykää avannossa vielä kun se on mahdollista!
T: Piivi |
|
 |
 |
|

Kylppäriremontin keskellä, keskiviikko 21.2.07
Viime viikolla kotonani alkoi täydellinen
kylppäriremontti. Suihkutilat ja vessa on purettu atomeiksi, joka
aiheuttaa muutamia käytännön ongelmia... Siitä syystä muutin tyttäreni
Elisan ja Minttu-koiran kanssa vanhempieni luokse pahimmaksi remontin
ajaksi. Arki toimiikin nyt mukavasti vaikka äidin herkulliset ruoat,
joita ei kukaan voi vastustaa, muuttavat hieman normaalia
treeniruokavaliota. Harjoitellakaan en ole ehtinyt yhtä tiivisti kuin
edellisellä viikolla, mutta tämähän on vain elämää! Liian
tiukkapipoinen ei voi olla, vaan pitää pyrkiä sopeutumaan eri
tilanteisiin turhia stressaamatta. Onneksi minulla on hyvä remonttimies, joka osaa hommansa. Enköhän jo parin viikon kuluttua
pääse nauttimaan uutuuttaan hohtavasta kylppäristä.
Pakkaset välillä jo lauhtuivat, mutta paikoitellen oli melko liukasta
ja siksi teinkin enimmäkseen pitkiä, reippaita kävelylenkkejä Mintun
kanssa sekä kävin salilla. Perjantaina ehdin avantoon pitkästä aikaa.
Vesi oli virkistävän kylmää, mutta olo sen jälkeen on autuullisen
raukea. Suosittelen kaikille!
Kaakelipölyisin terveisin,
Piivi
|
|
 |
  |
|

Pakkasta ja vesijuoksua, keskiviikko 14.2.
Viime viikko oli sen verran kylmä ja maasto liukas, ettei juoksu
tuntunut kovin houkuttelevalta. Kun sain vielä puhelinsoiton Makelta,
joka kertoi, että liukkaat kelit olivat saaneet monen juoksijan
lihakset jumiin, päätös pysyä vesijuoksun parissa tuntui oikealta
ratkaisulta. Vesijuoksu näyttää olevan nykyään kovin suosittua.
Uimahallilla on jopa oma rata juoksijoita varten, joka onkin oivaa
sillä juoksuvauhti vedessä on aika etanaa.. Yllättävän rankkaa se
kuitenkin on ja siinä samalla veden vastus aiheuttaa lymfamaisen
vaikutuksen kehoon ja aineenvaihdunta kiihtyy kummasti.Treenin jälkeen
täytyykin muistaa hyvä nestetankkaus.
Vesijuoksun lisäksi tein pitkiä lihaskuntoharjoituksia salilla. Vaikka
sisällä on mukavaa näin pakkasilla, uloskin pitää välillä mennä,
ainakin jos Mintulta (portugalin vesikoira) kysytään. Pakkanen ei
tuntunut sitä häiritsevän lainkaan toisin kuin emäntäänsä, jonka poskia
pisteli ikävästi kylmässä. Löysin ongelmaan avun kuin kaveri suositteli
Bioforce cremeä, joka on tosi hyvä talvivoide iholle. Sama voide sopii
myös Mintun tassuihin kun ne talvella karhentuvat tiesuolasta. Täytyy
tässä samalla mainita, että käytän ahkerasti Echinaforce uutetta ja
olen vakuuttunut sen tehosta flunssaan vastaan. Varsinkin kuin luin
tutkimuksen, jossa kerrottiin, että urheilijoillavastustuskyky laskee
toviksi treenien jälkeen ja silloin on suurempi mahdollisuus sairastua.
Ja sitähän ei kukaan haluaisi!
Toivottavasti pysyn nyt kunnossa kaiken tuon kertomani jälkeen.. Hyviä pakkastreenejä kaikille!
Piivi & Pakkaskoira Minttu |
|
|
|