Vaihdevuosioireiden vaikutukset näkyvät työssäkäyvillä naisilla. UK:ssa kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan jopa 14 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuodessa, ja Suomessakin on tunnistettu yhteys 40-60-vuotiaiden sairauspoissaolojen ja vaihdevuosien välillä – mielialaoireita ilmenee vaihdevuosi-ikäisillä naisilla varsin usein.* Menopaussin myötä vastustuskykykään ei välttämättä enää toimi yhtä tehokkaasti, jolloin taudinaiheuttajat – virukset ja bakteerit – pääsevät helpommin vaikuttamaan elimistössä. Vastustuskykyä voi kuitenkin tukea fytoterapian ja luontaisen terveydenhoidon avulla.
Naisilla on yleisesti ottaen tehokkaampi immuunijärjestelmä kuin miehillä. Tässä on todennäköisesti taustalla se, että raskauden aikana naisen elimistö joutuu suojaamaan sekä itseään että syntymättömän lapsen elimistöä infektioilta. Vaihdevuosien myötä tämä luontainen etu heikkenee, etenkin menopaussin alkupuolella, kun naishormonien tasot vaihtelevat voimakkaasti. Lisäksi myöhemmässä vaiheessa estrogeenin määrä alenee jatkuvasti, jolloin immuunijärjestelmä ei enää reagoi yhtä tehokkaasti kuin nuorempana.
Vaihdevuosilla on myös kansanterveydellisiä vaikutuksia: vaihdevuosioireet ovat fyysinen ja henkinen haaste, joka vaikuttaa työssä jaksamiseen ja suoriutumiseen. Ilmiö on tunnistettu työterveydenhuollossa, joskin kynnys hakea apua on monella edelleen korkea, ja työnantajien tuki vaihdevuosia läpikäyviä työntekijöitä kohtaan ei aina ole riittävää*. Teknologiayhtiö Vodafonen teettämän tutkimuksen mukaan maailmassa tulee vuonna 2025 olemaan miljardi vaihdevuosia elävää naista – 12 % koko maailman väestöstä. Heidän tarpeensa tulee ottaa vakavasti ja tietoisuutta asiasta pitää lisätä.
Sisältö
- Estrogeenien vaikutus immuunijärjestelmään
- Vaihdevuodet ja kuivat limakalvot
- Vaihdevuosien univaikeudet ja vastustuskyky
- Henkiset haasteet ja vastustuskyky
- Luonnon avulla tasapainoon
- Immuunijärjestelmän vahvistaminen vaihdevuosissa
Estrogeenien vaikutus immuunijärjestelmään
Jos naissukupuolihormonien tasot vaihtelevat runsaasti vaihdevuosien alkupuolella, tällä on vaikutusta immuunijärjestelmään, koska estrogeeni toimii vuorovaikutuksessa immuunisolujen kanssa. Osa naisista on saattanut havaita tämän jo aiemmassa vaiheessa elämää: kuukautiskierron ensimmäisellä puoliskolla, estrogeenitasojen ollessa korkealla, immuunijärjestelmä on vahvempi. Kuukautiskierron loppupuolella estrogeeni- ja progesteronitasot kuitenkin laskevat, ja juuri ennen kuukautisvuodon alkamista olemme hieman tavallista alttiimpia erilaisille infektioille.
Vaihdevuodet ja kuivat limakalvot
Hormonimuutosten seurauksena limakalvot ohenevat ja verenkierto niissä heikkenee entiseen verrattuna. Nenän ja kurkun limakalvot ovat osa ensi vaiheen puolustusta elimistön torjuessa taudinaiheuttajia, ja jos limakalvot ovat heikentyneet, virusten ja bakteerien on helpompi päästä niiden läpi elimistöön.
Siksi onkin tärkeää pyrkiä pitämään limakalvot mahdollisimman vahvoina. Tässä muutama keino tukea niitä:
- Juo runsaasti, jotta limakalvot pysyvät kosteina. Tähtää kahteen litraan päivässä. Vesi on paras juoma, ja esim. hedelmäiset yrttiteet ovat myös hyvä vaihtoehto.
- Vältä kuivaa huoneilmaa, joka on erityisesti talvella ongelma – hanki tarvittaessa ilmankostutin.
- Säännöllinen nenän huuhtelu esim. isotonisella (miedolla) suolaliuoksella huuhtoo taudinaiheuttajia limakalvoilta ja hellii niiden herkkää pintaa.
- Neutraali öljy, esimerkiksi auringonkukkaöljy, voi auttaa jos nenä on kuiva ja ärtynyt. Ota sormen päähän tippa öljyä ja levitä sierainten sisäpuolelle.
Vaihdevuosien univaikeudet ja vastustuskyky
Liian vähäisellä unella on osoitettu olevan immuunijärjestelmää heikentävä vaikutus. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla on kuitenkin usein nukahtamisvaikeuksia, tai yöuni on katkonaista. Mutta miksi?
Kuten monissa muissakin tämän elämänvaiheen oireissa, syynä ovat hormonaaliset muutokset. Naishormoni estrogeeni vaikuttaa monien muiden asioiden ohella myös aivojen metabolisiin prosesseihin ja on osallisena terveessä unirytmissä, johon kuuluu palautumista edistävää syvää unta sekä edellisen päivän kokemuksien prosessoinnissa auttavaa REM-unta, jonka aikana näemme unia. Kun estrogeenitasot laskevat, unesta voi tulla kevyempää ja unen eri vaiheiden luontainen rytmi mennä sekaisin, jolloin heräämme herkemmin ja uudelleen nukahtaminen on vaikeampaa.
Lisäksi vaihdevuosiin liittyy monilla naisilla kuumia aaltoja ja hikoilua jopa useita kertoja yössä. Kun hikoilee ja ruumiinlämpö sitä myötä laskee, onkin yhtäkkiä kylmä, ja paleluun herää - ja jos joutuu keskellä yötä vaihtamaan pyjaman ja ehkä lakanatkin kuiviin, uudelleen nukahtamisessa saattaa mennä pitkään. Jos vielä joutuu käymään saman läpi useamman kerran yön aikana, ei ole mikään ihmekään, jos aamulla noustessa tuntee itsensä huonosti levänneeksi.
Henkiset haasteet ja vastustuskyky
Vaihdevuosi-ikä on monelle myös oman elämän uudelleenarvioinnin ja muutosten aikaa. Lapset saattavat tehdä lähtöä pesästä, omat vanhemmat alkavat ehkä tarvita apua. Myös urakehitys voi olla mietinnän alla. Fyysiset muutoksetkin aiheuttavat monella kysymyksiä liittyen omaan viehättävyyteen, rooliin parisuhteessa – ja jopa asemaan yhteiskunnassa.
Hormonien aiheuttamat mielialojen vaihtelut ja mahdollinen ärtyneisyys tai hermostuneisuus lisäävät henkistä taakkaa, ja voivat pahentaa myös univaikeuksia, jolloin arjesta voi tulla haastavaa.
- Pyri noudattamaan tasapainoista ruokavaliota jossa on mahdollisimman paljon vaihtelua, runsaasti tuoreita hedelmiä ja vihanneksia – parsakaalia, kaalia, porkkanoita, valkosipulia, sitrushedelmiä, mustikoita, puolukoita ja pähkinöitä. Vihanneksissa ja täysjyväviljoissa on runsaasti ravintokuitua, joka on hyväksi suolistolle – ja suolistossa sijaitsee merkittävä osa immuunipuolustusjärjestelmästämme.
- Jo pitkään on ollut tiedossa myös, että D-vitamiini on olennaisen tärkeä immuunijärjestelmän toiminnalle. Ihossa sitä syntyy auringonvalon vaikutuksesta, mutta Suomen oloissa saamme aurinkoa syksyn ja talven aikana niin vähän, ettei se riitä, ja D-vitamiinia suositellaankin käytettäväksi ravintolisänä talvikaudella. D-vitamiinin saantia ruoasta voi lisätä syömällä kahdesti viikossa rasvaista kalaa, esimerkiksi lohta.
- Myös säännöllinen liikunta auttaa tukemaan immuunijärjestelmää. Kohtuullisen rasittavaa kestävyysliikuntaa kannattaa harrastaa vähintään kolmesti viikossa – juoksu- tai pyöräilylenkki raikkaassa ulkoilmassa antaa elimistölle kunnolla happea! Älä kuitenkaan kuormita itseäsi liikaa, koska liiallinen rasitus heikentää immuunijärjestelmää.
- Lämpötilan vaihtelu, esimerkiksi saunominen tai suihku, jossa vaihtelet veden lämpötilaa lämpimän ja kylmän välillä, on myös hyvää harjoitusta immuunijärjestelmälle ja säännöllisesti tehtynä karaisee kehoa.
Vaihdevuodet luontaistuotteet
Univaikeuksien ja muiden vaihdevuosioireiden haitatessa elämää voimakkaasti apua kannattaa hakea lääkärin vastaanotolta. Joissain tilanteissa yrteistä voi myös olla apua – ne eivät korvaa lääkkeitä, mutta voivat tukea luonnollista hyvinvointia.
- Salvia tukee elimistöä vaihdevuosioireissa, erityisesti liikahikoilussa
- Humala, valeriaana, sitruunamelissa ja kärsimyskukka ovat yrttejä, joilla on unta ja rentoutumista tukevia vaikutuksia; näitä voi käyttää yrttiteen tai uutteen muodossa.
Vinkki: Yrttivalmisteet eivät välttämättä vaikuta uneen heti, vaan täyden vaikutuksen saavuttamiseen voi mennä kolmisen viikkoa. Jatka siis päivittäistä käyttöä, vaikkei vaikutuksia heti näkyisikään.
Immuunijärjestelmän vahvistaminen vaihdevuosissa
- Pyri noudattamaan tasapainoista ruokavaliota jossa on mahdollisimman paljon vaihtelua, runsaasti tuoreita hedelmiä ja vihanneksia – parsakaalia, kaalia, porkkanoita, valkosipulia, sitrushedelmiä, mustikoita, puolukoita ja pähkinöitä. Vihanneksissa ja täysjyväviljoissa on runsaasti ravintokuitua, joka on hyväksi suolistolle – ja suolistossa sijaitsee merkittävä osa immuunipuolustusjärjestelmästämme.
- Jo pitkään on ollut tiedossa myös, että D-vitamiini on olennaisen tärkeä immuunijärjestelmän toiminnalle. Ihossa sitä syntyy auringonvalon vaikutuksesta, mutta Suomen oloissa saamme aurinkoa syksyn ja talven aikana niin vähän, ettei se riitä, ja D-vitamiinia suositellaankin käytettäväksi ravintolisänä talvikaudella. D-vitamiinin saantia ruoasta voi lisätä syömällä kahdesti viikossa rasvaista kalaa, esimerkiksi lohta.
- Myös säännöllinen liikunta auttaa tukemaan immuunijärjestelmää. Kohtuullisen rasittavaa kestävyysliikuntaa kannattaa harrastaa vähintään kolmesti viikossa – juoksu- tai pyöräilylenkki raikkaassa ulkoilmassa antaa elimistölle kunnolla happea! Älä kuitenkaan kuormita itseäsi liikaa, koska liiallinen rasitus heikentää immuunijärjestelmää.
- Lämpötilan vaihtelu, esimerkiksi saunominen tai suihku, jossa vaihtelet veden lämpötilaa lämpimän ja kylmän välillä, on myös hyvää harjoitusta immuunijärjestelmälle ja säännöllisesti tehtynä karaisee kehoa.