background

Punahattututkimus

Kirjoittaja: Yvonne Holm

Yvonne Holm, yliopistonlehtori, dosentti

Lääketieteellinen yhteisö on peräänkuuluttanut rohdosvalmisteiden kliinisiä eli ihmisillä tehtyjä tutkimuksia ja niitä onkin tuotettu suhteellisen paljon viimeisten 20 vuoden aikana. Haasteita on useita, kun tutkitaan rohdoksia sisältäviä valmisteita, mm. sopivan plasebon löytäminen ja valmisteiden vertaileminen keskenään. Usein lisätään tutkimukseen myös kolmas ulottuvuus eli verrataan lääkehoitoon. Lisäksi fytoterapiavalmisteiden kliiniseen tutkimukseen ei ole saatavissa julkista rahoitusta, vaan tutkimuksia rahoittavat valmistajat. Tämä voi jonkun mielestä kuulostaa puolueelliselta, mutta todellisuudessa valmistajan mahdollisuudet vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin on minimaalinen. Tutkimus suunnitelma tehdään yhdessä esim. tutkimuslaitoksen tai yliopiston tutkijoiden kanssa ja se hyväksytetään paikallisilla viranomaisilla ja tutkimuseettisellä toimikunnalla. Kaikissa kliinisissä tutkimuksissa noudatetaan hyvää kliinistä tutkimustapaa (Good Clinical Practice, GCP), millä varmistetaan käytettyjen menetelmien hyväksyttävyys ja tulosten pätevyys. Tämä on myös tärkeää, jotta tuloksia voidaan julkaista vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä. Tutkimusasetelman asianmukaisuutta voi tarkistaa nk. Jadad-asteikolla (0-5, jossa 5 on paras).

Kultainen standardi kliinisen tehon tutkimisessa on satunnaistettu, kaksoissokko, plasebokontrolloitu tutkimus (Randomized Clinical Trial, RCT), mikä tarkoittaa sitä, että potilasjoukko jaetaan satunnaisesti kahteen keskenään mahdollisimman vertailukelpoiseen ryhmään, jotka saavat joko tutkittavaa valmistetta tai plaseboa eli lumetta. Sokkoutusta suositaan, koska ajatellaan, että sen avulla voidaan poistaa mahdollisia psykologisia vaikutuksia. Ennen tutkimuksen alkua päätetään mitattavat parametrit ja tuloksista tehdään mahdollisuuksien mukaan tilastollisia analyysejä, jotta voidaan osoittaa, onko hoitojen välillä tilastollisesti merkitsevää eroa.

Tieteellisessä kirjallisuudessa julkaistaan myös paljon systemaattisia katsauksia ja meta-analyysejä, joiden painoarvoa pidetään vielä suurempana kuin yksittäisten kliinisten tutkimusten. Niissä kerätään yhteen jo julkaistujen tutkimusten tuloksia (katsaus) ja tehdään niistä tilastollisia analyysejä (meta-analyysi). Fytoterapiavalmisteiden osalta systemaattisissa katsauksissa ja meta-analyyseissä päädytään harvoin kovin positiivisiin tuloksiin, ja se johtuu siitä, että niihin otetaan mukaan tutkimuksia, joissa on käytetty erilaisia valmisteita, erilaisilla annostuksilla ja potilasryhmillä, on mitattu erilaisia parametrejä ja tutkimusten kesto on ollut erilainen. Esim. Anheyer ym. (2018) meta-analyysi hengitystiesairauksien hoidosta lapsilla kokosi 11 tutkimusta, joista neljä oli tehty punahatulla ja loput seitsemän muilla rohdosvalmisteilla. Meta-analyysiin mukaan otetut neljä punahattututkimusta eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Yksi sulkeutuu pois, koska kyseessä oli yhdistelmävalmiste, ja toinen taas koska tutkimuskohteena oli korvatulehdus (muissa ylempien hengitysteiden infektio). Jää kaksi tutkimusta, jotka ovat osittain vertailukelpoisia. Osittain siksi, että toisessa oli kolmas ryhmä, joka sai eri kasvista (Andrographis paniculata) tehtyä valmistetta. Lisäksi jäi epäselväksi, oliko tässä tarkoitus selvittää flunssan ennalta ehkäisyä voi hoitoa.

Toisessa suhteellisen tuoreessa meta-analyysissä (Schapowal ym. 2015) vertailtiin kuuden eri tutkimuksen tuloksia, joista kaksi olivat samoja kuin Anheyer ym. julkaisussa. Tarkoituksena oli selvittää punahatun vaikutusta toistuviin hengitystieinfektioihin ja komplikaatioiden esiintyvyyteen. Tutkimuksista kaksi oli tehty yhdistelmävalmisteilla, kaksi punahatun puristemehulla ja kaksi punahatun etanoliuutteilla. Kaikki mukaan otetut tutkimukset olivat hyvälaatuisia, Jadad-pisteiden ollessa 4 tai 5. Riippumatta valmistemuodosta kaikki valmisteet vähensivät hengitystieinfektioiden uusiutumista ja infektion seurauksena syntyviä komplikaatioita, etanoliuutteet tehokkaimmin. Vaikutus oli voimakkaampi henkilöillä, joilla oli alentunut immuunivaste.

Katsauksiin ja meta-analyyseihin liittyvät yllä kuvatut ongelmat palauttavat alkuperäisten kliinisten tutkimusten arvon. Yksittäinen, huolella suunniteltu kliininen tutkimus tuottaa tärkeää tietoa esim. lääkäreitä, farmasian ammattilaisia ja valmistajia varten. Tieteen avoimuus suosii tulosten julkaisemista, jolloin ne ovat myös muiden tutkijoiden ja valmistajien käytössä, ja niitä voidaan käyttää saman tyyppisten valmisteiden ns. kirjallisuushakemuksiin osoittamaan toisen valmisteen tehoa ja turvallisuutta.

 

Lähteet

Anheyer D, Cramer H, Lauche R, Saha FJ, Dobos G: Herbal medicine in children with respiratory tract infection: Systematic review and meta-analysis. Academic Pediatrics 18, 8-19, 2018.

Schapowal A, Klein P, Johnston SL: Echinacea reduces the risk of recurrent respiratory tract infections and complications: A meta-analysis of randomized controlled trials. Adv Ther 32, 187-200, 2015.

Jadad AR,Moore RA,Carroll D etal. Assessing the quality of reports of randomized clinical trials: Is blinding necessary? Control Clin Trials 17, 1–12, 1996.

Echinaforce

50 ml

€ 10,90

lisää ostoskoriin

Echinaforce on perinteinen kasvirohdosvalmiste nuhakuumeen(flunssan) ennaltaehkäisyyn ja …
Lue lisää

Vatsavaivoja tai flunssaa? Katso Vogelin vinkit oireisiin.

Tuntuuko, että vastustuskykysi ei ole parhain mahdollinen? Tai epäiletkö eturauhasvaivoja?

Lue vinkit

A.Vogelin blogit

Inspiraatiota terveelliseen elämään!

Lue blogit

Tiesitkö?

Yli 90 % mielihyvähormoni serotoniinista muodostuu suolistossa. Vatsan vaikutus koko terveyteemme on todella suuri.

Lue vinkit vatsavaivoihin

Alfred Vogelin ohjeet terveelliseen ja onnelliseen elämään

Luonto, paras lääkitsijä

Katso video