background

Rohdos-lääke yhteisvaikutusten kliinistä relevanssia tulisi arvioida

Rohdos-lääke yhteisvaikutukset ovat kiinnostaneet tutkijoita ja lääkkeiden käyttäjiä yhä enemmän sen jälkeen kun vuonna 2000 julkaistiin ensimmäinen raportti mäkikuisman ja muutamien lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Mäkikuisman sisältämä hyperforiini vaikuttaa maksan vierasaineita metaboloiviin entsyymeihin (CYP) tehostaen niiden toimintaa, jolloin samanaikaisesti otetun lääkkeen pitoisuus plasmassa (= tehokas annos), saattaa pienentyä.

Tämän havainnon innoittamana alettiin vaatia enemmän in vitro-seulontaa ja kliinisiä tutkimuksia, jotta voitaisiin tunnistaa mahdolliset yhteisvaikutukset. Sen jälkeen onkin julkaistu paljon erilaisilla menetelmillä tuotettuja potentiaalisia yhteisvaikutustietoja, mutta niiden kliinisen relevanssin arviointi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Ongelmallista on myös, että erilaisten in vitro-testien validointi on jäänyt tekemättä, jolloin niiden tuottama tieto ei ole luotettavaa, eikä sitä tietoa voida myöskään soveltaa suoraan lääkkeiden käyttäjiin. Tilanne elävässä organismissa on hyvin paljon monimutkaisempi kuin koeputkiasetelmassa, koska elimistössä metaboliaan liittyviin eli farmakokineettisiin yhteisvaikutuksiin osallistuu myös ravinto, juomat ja elämäntavat yleensä. Lisäksi CYP-entsyymejä on useita kymmeniä, ja vaikka joku tietty entsyymi vastaakin pääasiassa jonkun aineen metaboliasta, niin sen ollessa estettynä joku toinen entsyymi voi osittain korvata sitä. Yritykset tunnistaa kaikkia mahdollisia rohdos-lääke yhteisvaikutuksia johtaakin lukemattomiin tutkimuksiin eikä koeputkitutkimustulosten perusteella pystytä tekemään johdonmukaisia ja kliinisesti kestäviä johtopäätöksiä. Sen lisäksi, että selvitetään mahdollisia yhteisvaikutuksia in vitro, kuten nyt Salmisen väitöskirjassa, tarvitaan myös kliinisen relevanssin arviointia.

Rohdos-lääke yhteisvaikutukset eivät kuitenkaan ole iso ongelma Euroopassa. Pienellä osalla kaikista käytetyistä kasvirohdoksista (12/180 yleisesti käytetystä), esim. mäkikuisma (korkea-annoksinen), maarianohdake, eukalyptus ja artisokka, tiedetään olevan kliinisesti relevantteja yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Euroopan lääkevirasto (EMA) ja sen rohdostyöryhmä HMPC on vuodesta 2004 tehnyt pitkäjänteistä työtä luoden kasvimonografioita, joissa myös otetaan kantaa yhteisvaikutuksiin. Monografiat ovat vapaasti EMA:n verkkosivuilla luettavissa. Yli sadasta kasvimonografiasta vain n. 20%:ssa on maininta yhteisvaikutuksista, ja muissa todetaan vain, että ei ole raportoitu. Monografioiden kirjoitusvaiheessa on kuitenkin käyty läpi kaikki oleellinen tieteellinen kirjallisuus. Esimerkiksi sahapalmun monografiassa todetaan, että muutama tapaus, joissa epäillään yhteisvaikutusta varfariinin kanssa tunnetaan, ja näissä tapauksissa on mitattu kohonneita INR-arvoja (= lisääntynyt vuototaipumus). Siksi sahapalmuvalmisteiden pakkausselosteissa on varoitus kyseisen lääkkeen yhteiskäytöstä.

Sen sijaan, että pelotellaan suurta yleisöä mahdollisilla yhteisvaikutusepäilyillä, niin olisi syytä informoida entistä tehokkaammin potilaita, jotka käyttävät kapean terapeuttisen leveyden omaavia lääkkeitä, kuten varfariinia, digoksiinia ja siklosporiinia, miten ravinto ja muut heidän käyttämät valmisteet voivat vaikuttaa lääkitykseen ja sen tehoon. Lääkityksen tehoa on mahdollisesti syytä tarkkailla entistä tiheämmin joissain tapauksissa. Lisäksi tulisi arvioida kriittisesti nyt tiedossa olevien mahdollisten yhteisvaikutusten (in vitro- ja eläintutkimuksista) kliinistä relevanssia, koska vain tällä tavalla saadaan luotettavaa tietoa yhteisvaikutuksista eikä pelotella ihmisiä turhan takia. Informaatiotyö on farmasistien ja fytonomien tehtävä ja kliinisen relevanssin arviointi tutkijoiden ja kliinikoiden.

Lähteet

Steinhoff B: Current perspectives on herb-drug interactions in the European regulatory landscape. Planta Med 78, 1416-1420, 2012.

Butterweck V, Derendorf H, Gaus W, Nahrstedt A, Schulz V, Unger M: Pharmacokinetic herb-drug interactions: Are preventive screenings necessary and appropriate? Planta Med 70, 784-791, 2004.

Salminen K: Potential metabolism-based drug interactions with isoquinoline alkaloids. University of Eastern Finland 2018.

European Union herbal monograph on Serenoa repens (W. Bartram) Small fructus, haettu internetistä 4.1.2018.

Kirjoittanut: Yvonne Holm, farmasian tohtori

Echinaforce

50 ml

€ 10,90

lisää ostoskoriin

Echinaforce on perinteinen kasvirohdosvalmiste nuhakuumeen(flunssan) ennaltaehkäisyyn ja …
Lue lisää

Vatsavaivoja tai flunssaa? Katso Vogelin vinkit oireisiin.

Tuntuuko, että vastustuskykysi ei ole parhain mahdollinen? Tai epäiletkö eturauhasvaivoja?

Lue vinkit

A.Vogelin blogit

Inspiraatiota terveelliseen elämään!

Lue blogit

Tiesitkö?

Yli 90 % mielihyvähormoni serotoniinista muodostuu suolistossa. Vatsan vaikutus koko terveyteemme on todella suuri.

Lue vinkit vatsavaivoihin

Alfred Vogelin ohjeet terveelliseen ja onnelliseen elämään

Luonto, paras lääkitsijä

Katso video