Suolistobakteerit osa 1: Mitä ovat hyvät suolistobakteerit?

Millaisia suolistobakteereja on olemassa?

Tiesitkö, että bakteereja elää ympäri kehoamme? On arvioitu, että jopa yli 1000 erilaista bakteerilajia elää pelkästään suolistossa.

Kehossa olevat bakteerit voidaan karkeasti jakaa hyviin ja huonoihin bakteereihin. Yksi esimerkki huonosta bakteerityypistä on Helicobacter pylori (H.Pylori). Nämä bakteerit pystyvät kiinnittymään suoliston seinämiin. Jos terveys on hyvä ja vatsahappojen tasot normaalit, niin ongelmia ei välttämättä ilmaannu. Jos vatsahappojen määrä on vähäinen, niin huonot bakteerit lisääntyvät helpommin.

Mihin tarvitsemme bakteereja?

Hyviä bakteereja kutsutaan usein probiooteiksi, joista on useita terveyshyötyjä.

Hyvät bakteerit pitävät huonot bakteerit aisoissa ja avustavat mm. hiilihydraattien sulattamisessa. Ne muodostavat lyhytketjuisia rasvahappoja, joilla on positiivinen vaikutus aineenvaihduntaan. Huonot bakteerit puolestaan voivat aiheuttaa epämiellyttäviä oireita kuten turvotusta, ummetusta ja ripulia.

Kaikilla on huonoja bakteereja kehossa, eikä niitä ole mahdollista, tai toivottavaakaan hävittää kokonaan. Tärkeintä on huonojen ja hyvien bakteerien välinen tasapaino. Hyvien bakteerien määrä on oltava suurempi kuin huonojen, jotta voimme hyvin. Hyviä bakteereja ovat esimerkiksi Lactobacillus acidophilus (L. Acidophilus), jota on pääasiassa ohutsuolessa, sekä Bifidobacterium bifidum (B.Bifidum), jota on paksusuolessa.

Miten lisätä hyvien suolistobakteerien määrää?

Bakteerit lisääntyvät ja kuolevat riippuen niiden elinolosuhteista. Tämän takia kannattaa tukea hyvien bakteerien kasvua ja yrittää estää niitä kuolemasta. Monilla elämäntapoihin liittyvillä valinnoilla voidaan vaikuttaa suoliston hyvinvointiin ja bakteereihin.

Kuitujen tai hapatettujen ruokien syöminen tukee hyviä bakteereja, kun taas prosessoitu ruoka ja antibiootit aiheuttavat negatiivisia vaikutuksia bakteereihin. Lue ohjeet ruokien hapattamiseen tästä.