background

Ginkgo biloba L.

Neidonhiuspuu

Yleistä

Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba (L.), Ginkgoaceae) on jopa tuhatvuotiaaksi kasvava puu. Sen lehdet muistuttavat valloillaan olevia neidon hiuksia. Nykyään neidonhiuspuu kasvaa luonnonvaraisena vain Kauko-Aasiassa. Neidonhiuspuuta on pidetty Kaukoidän maissa pyhänä puuna monien parantavien ominaisuuksiensa ansiosta, mistä syystä se on ollut luostareiden erityisessä suosiossa.

Neidonhiuspuuta viljellään edelleenkin lääkekasvina Kiinassa, Japanissa, Koreassa sekä myös Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Ginkgo on helppo viljeltävä, sillä se on erittäin pitkäikäinen ja äärimmäisen kestävä tuholaisia ja ilmansaasteita vastaan. Näiden ominaisuuksiensa ja kauneutensa vuoksi neidonhiuspuusta on tullut suosittu koriste- ja tienvarsipuu suurissakin kaupungeissa.

Neidonhiuspuun latinalainen sukunimi ginkgo tulee japanilaisesta sanasta ginkyo joka tarkoittaa hopeista aprikoosia (gin=hopea, kyo=aprikoosi). Tämä viittaa neidonhiuspuun hopeisiin kukkiin ja siemeniin, jotka kypsinä näyttävät pieniltä aprikooseilta. Lajinimi biloba tarkoittaa kaksiliuskaista viitaten puun viuhkanmuotoiseen lehteen, joka on jakautunut keskeltä kahteen puoliskoon.


 

Yleistä

Neidonhiuspuu on luokkansa ainoa elävä edustaja. Se kasvoi ja kukoisti jo dinosaurusten aikaan yli 270 miljoonaa vuotta sitten. Noin 7 miljoonaa vuotta sitten se katosi Pohjois-Amerikasta ja noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten Euroopasta. Neidonhiuspuun luultiin kuolleen sukupuuttoon, mutta 1691 saksalainen kasvitieteilijä Engelbert Kämpfer kohtasi neidonhiuspuun Japanissa. Neidonhiuspuu oli selviytynyt muuttumattomana Kiinassa, jossa sitä kasvoi luostareiden ja palatsien puutarhoissa. Sieltä puun siemenet levisivät Japaniin ja Koreaan.

Eurooppaan siemenet saapuivat 1700-luvun alkupuolella Kämpferin mukana. Neidonhiuspuun ominaisuuksista kertoo sekin, että neljä puuta selviytyi Hiroshimaan pudotetusta atomipommista. Ne kasvavat Hiroshimassa vieläkin ja siksi niitä kutsutaan myös toivonpuiksi.

Perinteinen kiinalainen lääketiede käytti neidonhiuspuunsiemeniä mm. astmaan, yskään ja rakkovaivoihin.

Käyttö rohdoksena

Rohdoksena käytetään neidonhiuspuun lehtiä. Lehtien käyttö länsimaisessa lääketieteessä on melko uutta mutta jo hyvin tunnettua. Nykyään ginkgo kuuluu Euroopassa, varsinkin Saksassa ja Ranskassa, eniten käytettyihin kasvirohtoihin.

Neidonhiuspuun lehdissä on mm. flavonoideja, ginkgolidi- ja bilobaliditerpeenejä. Ginkgon lehdistä tehdyllä uutteella on monenlaisia vaikutuksia. Se parantaa verenkiertoa, pitää veren sopivan juoksevana ja torjuu tukoksia. Lisäksi se laajentaa verisuonia, torjuu niiden turvotusta ja tasoittaa läpäisevyyttä. Näiden ominaisuuksien johdosta se torjuu monia vanhuuden vaivoja.

Saksan komissio on hyväksynyt vuonna 1994 ginkgon käytön dementiaan, viherkaihiin, vanhusten huimaukseen ja tinnitukseen.

Ginkgo on erinomainen esimerkiksi kalkkeutumisesta johtuvissa ääreisverenkiertohäiriöissä, mm. katkokävelyssä. Sillä lievitetään aivoverenkiertohäiriöitä, ajattelu- ja muistivaikeuksia, pitkäkestoisen ja varsinkin lyhytkestoisen muistin vaikeuksia ja dementiaa. Se sopii vaihdevuosissa oleville ja vanheneville naisille verenkiertoa parantavien ominaisuuksiensa vuoksi. Sitä käytetään myös impotenssissa, viherkaihissa ja verenkierron vähäisyydestä ja happivajeesta johtuvassa näön hämärtymisessä. Tärkeä käyttöalue on myös kylmät ja turpoavat jalat.

 

 

Tieteellinen luokittelu

Rohdos: Neidonhiuspuunlehdet

Heimo: Ginkgoaceae, Ginkgokasvi

Synonyymi: Pterophyllus salisburiensis

Nelson, Salisburia adiantifolia Smith

Kansannimet: Temppelipuu

 

Vatsavaivoja tai flunssaa? Katso Vogelin vinkit oireisiin.

Tuntuuko, että vastustuskykysi ei ole parhain mahdollinen? Tai epäiletkö eturauhasvaivoja?

Lue vinkit

A.Vogelin blogit

Inspiraatiota terveelliseen elämään!

Lue blogit

Tiesitkö?

Yli 90 % mielihyvähormoni serotoniinista muodostuu suolistossa. Vatsan vaikutus koko terveyteemme on todella suuri.

Lue vinkit vatsavaivoihin