background

Carica papaya L.

Papaija

Carica papaya

Yleistä

Papaija eli melonipuu, on korkea palmumainen puu. Sen yli puolimetriset kämmenen malliset lehdet ovat tupsuna puun latvassa. Melonimaiset marjahedelmät ovat kiinnittyneet varteen lehtien alapuolelle. Suurimmat niistä voivat painaa jopa seitsemän kiloa. Hedelmän muoto vaihtelee ovaalista pyöreään. Hedelmäliha on keltaista ja sen sisällä on paljon kiiltäviä mustia pieniä siemeniä. Hedelmä sisältää runsaasti mm. C-vitamiinia.

Papaijaa kasvaa luonnonvaraisena lähes kaikkialla kosteankuumilla, trooppisilla seuduilla. Viljeltynä se viihtyy myös subtrooppisilla vyöhykkeillä.

Papaija viljelmä

Historia

Papaija on lähtöisin keski-Amerikan ja etelä-Meksikon alueelta. Sieltä se levisi intiaanien mukana joka puolelle Karibiaa. Tyynenvaltameren alueelle ja Eurooppaan papaija kulkeutui Espanjalaisten tutkimusmatkailijoiden mukana. Tropiikissa ihmiset hoitivat perinteisesti papaijan lehdillä, hedelmillä ja siemenillä ylensyönnin seurauksia kuten pahoinvointia, ummetusta ja mahakipuja. Lisäksi kuoresta ja hedelmästä saatavalla maitiaisnesteellä poistettiin paiseita, syyliä ja jopa pisamia. Ruoanlaitossa puolestaan sitkeä liha käärittiin papaijanlehteen mureutumaan.

Papaijan kukka

Käyttö rohdoksena

Rohdoksena käytetään lehtiä, siemeniä ja kypsymättömien hedelmien kuivattua maltoa.

Papaija sisältää entsyymejä, glykosideja ja alkaloideja. Tärkein ensyymi on papaiini joka on ns. proteolyyttinen ensyymi eli se hajottaa valkuaista. Eniten entsyymejä on puun lehdissä.

Koska papaiini hajottaa valkuaisaineita ja tehostaa haiman ruoansulatusentsyymien työtä se sopii erilaisiin ruoansulatushäiriöihin, kuten happoisuusongelmiin, entsyymikatoon ja ilmavaivoihin.

Valkuaista hajottavana sitä on käytetty myös suoliloisten (sis. valkuaista) häätöön ja torjumaan matkoilla puuttellisen ruokahygienian aiheuttamia vatsa-vaivoja.

Papaija on turvallinen ohjeenmukaisessa, lyhytaikaisessa käytössä. Sopiva käyttöaika on 1-2 viikkoa, minkä jälkeen pidetään ½-1 viikon tauko.


Tieteellinen luokittelu

Rohdos: Papaijanlehti

Heimo: Caricaceae

Vatsavaivoja tai flunssaa? Katso Vogelin vinkit oireisiin.

Tuntuuko, että vastustuskykysi ei ole parhain mahdollinen? Tai epäiletkö eturauhasvaivoja?

Lue vinkit

A.Vogelin blogit

Inspiraatiota terveelliseen elämään!

Lue blogit

Tiesitkö?

Yli 90 % mielihyvähormoni serotoniinista muodostuu suolistossa. Vatsan vaikutus koko terveyteemme on todella suuri.

Lue vinkit vatsavaivoihin

Alfred Vogelin ohjeet terveelliseen ja onnelliseen elämään

Luonto, paras lääkitsijä

Katso video