Alkuvoimaa luonnosta
 
A.Vogel ja Black Elk
Arnikki
Harpago
A.Vogel Green server

Vogelin toimintafilosofian perustana on alusta alkaen ollut luonnonarvojen vaaliminen ja toiminnan eettisyys. Ei ainoastaan puheissa, vaan myös käytännössä: olihan A. Vogel 1900-luvulla luomuviljelyn uranuurtaja ja mm. eläinkokeiden vastustaja toimintansa varhaisimmista vuosista lähtien.

Monet luonnonvaraiset kasvi- ja eläinperäiset rohdokset ovat nousseet suureen arvoon. Tämä taas on johtanut niiden ryöstökäyttöön ja lajeja uhkaavaan sukupuuttoon. Ongelma on tuttu monia alun perin luonnonvaraisia rohtokasveja raaka-aineena käyttävälle Vogelille. Kasviraaka-aineen saannin varmistamisessa on ennen muuta haluttu turvata lajin säilyminen ja kannan monimuotoisuus. Silloin kun kasvin keruu muodostaa tärkeän tulolähteen paikallisille ihmisille, myös heidän toimeentulostaan on pidetty huolta.

Tapaus vuoristoarnikki: 15 vuotta viljelykokeita

Vuoristoarnikilla (Arnica montana) on ollut vahva asema keskieurooppalaisessa kasvilääketieteessä ruhjeiden ja venähdysten ensiapuna sekä nivelvaivojen helpottajana. Luonnonvaraisten niittyjen väheneminen ja liikakeruu uhkasivat kasvia sukupuutolla. Niinpä vuoristoarnikki rauhoitettiin.

Tämä sinänsä erittäin perusteltu päätös aiheutti päänvaivaa Vogelille. Miten ratkaista rohto-ominaisuuksiltaan luonnonvaraista vuoristoarnikkia vastaavan raaka-aineen saanti omaan valmisteeseen (Atrogel-arnikkigeeliin)? Vuoristoarnikin luonnonmukaisen viljelyn kehittäminen tuntui ainoalta kysymykseen tulevalta vaihtoehdolta.

”Asiantuntijat pudistelivat päätään viljelysuunnitelmillemme. Jouduimme aloittamaan nollasta, sillä kaikki aiemmat vuoristoarnikin viljely-yritykset olivat surkeasti epäonnistuneet”, muistelee kokeita johtanut professori Ulrich Bomme Baijerin osavaltion maatalouslaitokselta.

Vasta 15 vuotta myöhemmin, vuonna 1998 hän saattoi todeta, että koepalstalta korjatun vuoristoarnikin tehoainepitoisuus ja -koostumus olivat yhtä hyvät kuin luonnonvaraisen kasvin. Nykyään Vogel saa kaiken tarvitsemansa vuoristoarnikin sen viljelyyn erikoistuneilta luomutilallisilta.

Tapaus harpagojuuri: luonnonvaraiselle kasville tilaisuus uudistua

Alfred Vogel tutustui 1960-luvulla harpagojuuren reumaa lievittäviin ominaisuuksiin matkatessaan Namibian ja Kalaharin valtavilla aavikkoalueilla. Jo silloin hän näki, mihin nopeasti noussut kiinnostus tähän luonnonvaraiseen kasviin johtaisi ja vaati kasvin viljelyä kannan pelastamiseksi.

Eteläafrikkalainen harpago (Harpagophytum procumbens) viihtyy hiekkaerämaassa, jossa se kasvattaa vahvan pääjuureen ja siitä haarautuvia sivujuuria. Kosteutta etsivät mukulat saattavat hakeutua jopa parin metrin syvyyteen. Kasvista kaivetaan noin 6 cm paksuja ja 20 cm pitkiä sivujuuria. Pääjuuri säästetään, koska kasvi uudistuu siitä. Voi vain kuvitella, kuinka työlästä on yhden ainoan juurakon kaivaminen syvältä hiekasta paahtavassa kuumuudessa.

Silti aavikko on paikoittain täynnä juurikuoppia ja onkaloita. Harpagosta on muodostunut paikallisille merkittävä tulonlähde, joka alkoi kuitenkin uhkaavasti kuivua ryöstökäytön heikentämän kannan myötä. Yksistään Namibiasta harpagoa vietiin 650 tonnia vuodessa, mikä tarkoittaa noin 8-11 miljoonaa kasvia!

Miten turvata luonnonvaraisen kasvin säilyminen ja auttaa samalla paikallisväestöä saamaan osansa sen keruusta? Avuksi tuli kekseliäs eteläafrikkalainen tilallinen Gert Olivier. Vogel ryhtyi yhteistyöhön hänen kanssaan harpagon kestävän viljelyn kehittämiseksi. Projektia johti professori Dieter J. von Willert saksalaisen Münsterin yliopiston kasviekologian laitokselta.

Avontuur-nimisellä tilallaan Olivier oli kehittänyt nerokkaan menetelmän, joka ei lainkaan vaadi keinotekoista, pohjavesiä kuluttavaa kastelua ja lisäksi moninkertaistaa harpagojuuresta saatavan sadon. Menetelmä perustuuu noin 200 metriä pitkän viljelypalstan jakamiseen kasvittomiin ja harpagoa kasvaviin kaistaleisiin. Palstalla vuorottelevat kolme metriä leveät paljaat kaistaleet viisimetristen harpagopenkkien kanssa. Monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta kasvittoman alueen kosteus säilyy kasvipeitteistä korkeampana ja auttaa näin tasaamaan koko pellon kosteutta. Suotuisammat olot kasvattavat juurisadon jopa kahdeksankertaiseksi. Myös korjuu helpottuu, kun kasvin ei tarvitse etsiä kosteutta syvältä maaperästä.

Luonnonvaraisen kannan leviäminen siemenistä on ollut äärimmäisen hidasta. Harpagon säilymisen ja kannan monimuotoisena pysymisen kannalta on osoittautunut pelastukseksi, että viljellyt kasvit tuottavat lähes satakertaisen määrän hedelmiä. Niistä saatavat siemenet auttavat vahvistamaan luonnonvaraista kantaa, joka nyt kestää aiempaa paremmin edelleen voimakkaana jatkuvaa keruuta taaten näin paikallisille asukkaille toimeentulon. (Huom. Vogelin harpago-valmistetta ei ole saatavilla Suomesta)

Tapaus glukosamiini: kitiiniä sienistä

Glukosamiini on aine, jota solut käyttävät esimerkiksi rustokudoksen rakennusaineena. Sitä sisältäviä tuotteita suositellaan lievittämään mm. nivelrikkoa. Glukosamiinivalmisteiden raaka-aineina käytetään kaloja (hainrustoa) ja äyriäisiä (vihersimpukka). Kalastuksessa käytetään yleensä laahusnuottaa, joka merenpohjaa kyntäessään vahingoittaa pohjan eliöstöä, varsinkin koralleja. Lisäksi kalastustapa on äärimmäisen tuhlaava, sillä yleensä 80-90 prosenttia saalista heitetään kuolleina tai huonokuntoisina takaisin mereen.

Tästä syystä Vogel on halunnut etsiä omalle glukosamiinivalmisteelleen (ei saatavilla Suomesta) ympäristöä säästävämmän raaka-ainelähteen. Ratkaisu löytyi sienistä. Erään sienilajin kitiinirakenteista onnistuttiin eristämään riittävästi glukosamiinia oman valmisteen raaka-aineeksi.

Vihreää sähköä, ole hyvä!

Sinäkin luet parhaillaan sivustoa, jota palveleva serveri käyttää vihreää, uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Serveri palvelee kaikkia tällä hetkellä jo kahdessatoista maassa toimivia Vogel-sivustoja. Vihreän sähkön suosiminen on yksi tapa tukea kestävää kehitystä. Energian säästeliäs ja järkevä käyttö samoin kuin kierrättäminen ovat myös itsestään selviä asioita Vogelille, joka kaikessa toiminnassaan korostaa luonnonarvoja ja elinympäristömme suojelua .


ER 26.9.2011





tulostaprint-icon

0 tuotetta ostoskorissa