Liikunta perustuu monipuoliseen hermo-lihasjärjestelmän toimintaan, jota energiantuottojärjestelmä ruokkii. Kiinnittämättä tässä yhteydessä enempää huomiota muihin liikuntaa sääteleviin mekanismeihin, voidaan lihasten osuutta pitää merkittävänä. Riittävä lihasten pituus mahdollistaa nivelten vapaat liikkeet, jolloin liikunta tuntuu ja myös näyttää luonnolliselta ja helpolta.
Luonto on tarkoittanut ihmisen liikkumaan. Liikkuminen on liikuntakoneiston huoltotoimintaa ja pitää siis sen toimintakykyä yllä. Jos liikunta syystä tai toisesta estyy vaikkapa loukkaantumisen seurauksena, lihasten toimintakyky heikkenee silminnähden. Esimerkiksi jalan kipsaamisen seurauksena lihakset liikunnan puutteen vuoksi heikkenevät ja lyhenevät, sen on jokainen käytännössä havainnut.
Lihasten kunnon ylläpitämiseksi tarvitaan siis liikuntaa, joka sekä vahvistaa että venyttää lihaksia. Liikunta perustuu lihasparien toimintaan, jossa vaikuttajalihasten supistuminen ja vastavaikuttajien rentoutuminen mahdollistaa liikkeen tekemisen. Voidaan siis ajatella, että sellainen liikunta jonka suorituksissa nivelen liikerata toteutuu kokonaisuudessaan on terveydellisesti hyväksi. Asian laita on juuri näin, mutta siihen liittyy monta kertaa käytännön ongelma. Jos ja kun liikeradat on menetetty ei edellä mainittu täysien liikeratojen suorittaminen harjoittelussa toteudu.
Käytännön esimerkkinä täysien liikeratojen liikkeistä voidaan pitää esim. balettia tai tiettyjä joogaharjoituksia. Niissä liikkeiden tekeminen vaatii usein hyvää niin voimantuottoa kuin liikkuvuuttakin. Esimerkiksi jalan nostaminen sivulta ylös pään viereen ei välttämättä ole vaikuttajalihasten liikkeeseen tarvittavasta voimasta kiinni, vaan vastavaikuttajien vastustuksesta eli käytännössä liian lyhyistä vastavaikuttajista. Em. lajien taitajilla on poikkeuksetta erinomaisen liikkuvuuden lisäksi erinomainen lihastasapaino ja sen myötä hyvä voimantuotto.
Kun lihasparien toiminta on rajoittunut syystä tai toisesta tarvitaan normaalien liikeratojen palauttamiseksi täsmä-hoitoa eli lyhentyneiden lihasten pidentämistä ja heikentyneiden vahvistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa venyttämistä/ pidentämistä erilaisin tekniikoin sekä voimaharjoitusärsykkeiden antamista lihaksille.
Venyttelyn ja voimaharjoittelun toteuttamisessa on monia käytännön mahdollisuuksia ja haluttaessa harjoittelu voidaan toteuttaa vaikkapa kotioloissa.
Lihaksilla on vain yksi toimintasuunta. Kun lihas tekee töitä vaikkapa arkipäivän askareissa niin se tapahtuu aina supistumalla eli lyhentymällä. Jos liikunta on sellaista, että täydet liikeradat eivät toteudu johtaa se siihen, että lihaksistossa vallitsee ”jännittynyt / lyhentynyt” tila ja sen hoitamiseksi tarvitaan välttämättä lihasten venyttämistä. Esimerkiksi eläimet toteuttavat venyttelyn luonnollisena ennalta ehkäisevänä osana arkirutiineitaan, siihen ihmistenkin tulisi päästä.
Lihasten ”kireys” vaikuttaa mm. seuraavasti:
Ja päinvastoin, rennot toimivat lihakset edesauttavat yllämainittuja
toimintoja ja työskentelevät siten terveyttä edistävästi. Eli hyviä
syitä venyttelyn tekemiseksi kyllä löytyy, tekemättä jättämiseksi ei
sen sijaan juurikaan. Venyttelyhän ei ole ajasta tai paikasta kiinni,
vaan siitä että alkaa tekemään.