Mitä esivaihdevuodet tarkoittavat? 

Esivaihdevuodet eli perimenopaussi voivat alkaa jo 35–40-vuotiaana. Tyypillisiä esivaihdevuosien oireita ovat väsymys, univaikeudet, mielialan vaihtelut, painonnousu ja kuukautiskierron muutokset. Oireita voidaan helpottaa elintavoilla, ravitsemuksella ja tarvittaessa hormonikorvaushoidolla.

Esivaihdevuodet viittaavat aikaan ennen menopaussia, jolloin munasarjojen toiminnan hidastumisen myötä naisen kehossa alkaa tapahtumaan merkittäviä muutoksia. Tämä vaihe alkaa keskimäärin 7–15 vuotta ennen varsinaista menopaussia, eli se voi alkaa jo 35–40-vuotiaana.

Perimenopaussi ei siis ole äkillinen tapahtuma, joka tapahtuu tietyssä iässä, vaan se on asteittainen prosessi, joka voi kestää merkittävän osan naisen elämästä. Virallisesti vaihdevuodet julistetaan alkaneeksi, kun edellisistä kuukautisista on kulunut kokonainen vuosi.

Esivaihdevuosien aikana progesteronin ja estrogeenin tasot alkavat laskemaan, tuoden mukaan monenlaisia fyysisiä ja myös psyykkisiä muutoksia. Progesteronin lasku alkaa usein jo 30-40 vuotiaana, kun taas estrogeeni alkaa tyypillisesti heitellen laskemaan vasta 40-vuotissyntymäpäivien jälkeen. Näissä muutoksissa on toki yksilöllisiä eroja ja myös elintavat ja kehon stressi vaikuttavat jonkun verran hormonitasojen laskun ajankohtaan ja suuruuteen.

Esivaihdevuodet ja hormonit

Sekä progesteroni että estrogeeni vaikuttavat kokonaisvaltaisesti naisen hyvinvointiin. Sen ohella, että progesteroni säätelee kuukautiskiertoa ja tukee raskauden ylläpitämistä, on se myös ns. neurosteroidi, jolla on rauhoittava vaikutus hermostoon. Tämän mekanismin kautta progesteroni mm. edistää unta ja lievittää ahdistusta.

Estrogeeni, ehkä tunnetuin naishormonimme, vaikuttaa kuukautiskierron lisäksi myös useisiin muihin kehon prosesseihin, kuten luuston- ja lihasten vahvuuteen, painonhallintaan, ihon kimmoisuuteen ja sydän- ja verisuoniterveyteen. Se vaikuttaa myös aivoreseptoreiden kautta mielialaan, uneen ja aivotoimintaan, parantaen kognitiivisia toimintoja ja edistäen mielen hyvinvointia.

On siis sanomattakin selvää, että näiden hormonien lasku esivaihdevuosien aikana vaikuttaa laajasti terveyteemme ja hyvinvointiimme.

 

Mistä tunnistaa esivaihdevuodet?

Esivaihdevuosien aikana oireet vaihtelevat naisesta toiseen ja voivat muuttua jopa päivittäin tai viikoittain.

Yleisimmät esivaihdevuosioireet

• Väsymys ja uupumus
• Kuukautiskierron ja -vuodon muutokset
• Hankaloituneet PMS oireet
• Mielialan heittelyt ja lisääntynyt ahdistuneisuus
• Univaikeudet
• Aivosumu
• Kuumat aallot ja yöhikoilu
• Nivelkivut ja iho-oireet
• Kehonkoostumuksen muutokset

Esivaihdevuodet ja painonnousu

Painonnousu voi olla yksi merkittävimmistä haasteista esivaihdevuosien aikana; ja mikä pahinta - aiemmin toimineet painonhallintakeinot eivät enää tunnu tehoavan. Hormonaalisten muutosten myötä naisen aineenvaihdunta hidastuu, kun taas estrogeenin ja insuliinin välisen vuorovaikutuksen muutokset edistävät rasvan kertymistä erityisesti vatsan seudulle. Monelle naiselle tästä voi muodostua noidankehä, jossa painonpudotuksen yrittäminen lisäämällä liikuntaa ja vähentämällä ravintoa vain pahentaa hormonaalista epätasapainoa entisestään.

 

Yksin oireiden kanssa

Esivaihdevuosiin liittyvät oireet ja keholliset muutokset ovat monelle iso huolenaihe ja ne vaikuttavat merkittävästi koettuun elämänlaatuun. Painonnousu, väsymys ja mielialanvaihtelut eivät ole vain fyysisiä oireita, vaan ne vaikuttavat itsetuntoon ja mielialaan, luoden epävarmuutta ja turhautumista. Tämä voi johtaa tunteeseen, ettei omaan kehoon enää pysty luottamaan samalla tavalla kuin ennen.

Harmillisesti, esivaihdevuodet ovat edelleen terveydenhuollossa alitunnistettu ja alihoidettu ongelma, minkä seurauksena monet naiset jäävät kamppailemaan oireidensa kanssa yksin.

 

Miten helpottaa esivaihdevuosien oireita? 

Kenenkään esivaihdevuosissa olevan naisen ei kuitenkaan pitäisi kärsiä oireista hiljaisuudessa; paljon on tehtävissä niin lääkkeellisten kuin lääkkeettömienkin keinojen saralla. 

Elintapojen muutokset ovat usein ensimmäinen askel oireiden hallinnassa ja ovat suositeltavia, vaikka oireiden hoitoon käytettäisiin myös lääkkeitä. Terveyttä tukeva ruokavalio, säännöllinen liikunta riittävällä palautumisella ja stressinhallinta voivat merkittävästi vähentää hormonaalisiin muutoksiin liittyviä oireita. Esimerkiksi anti-inflammatorinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, marjoja, kalaa ja terveellisiä rasvoja, voi tukea kehon hormonaalista tasapainoa. Liikunta puolestaan auttaa säätelemään painoa, parantaa unen laatua ja nostaa mielialaa. Riittävä uni ja alkoholin sekä tupakoinnin välttäminen edistävät kehon kykyä käsitellä hormonaalisia muutoksia ja vähentävät pitkällä aikavälillä terveysriskejä.

Hormonikorvaushoito (HRT) on vaihtoehto, josta monet naiset hyötyvät merkittävästi, mutta sen käytöstä ja mahdollisista hyödyistä ja riskeistä on tärkeää keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Ravintolisät ja hormonitasapainon tukeminen esivaihdevuosissa

Ravintolisien käytön merkitys korostuu esivaihdevuosissa, kun kehon omat resurssit ovat usein puutteelliset. Hormonaalisten muutosten keskellä oleva väsynyt, kuormittunut ja pro-inflammatorisessa tilassa oleva keho kaipaa usein enemmän tukea, kuin mitä meidän tyypillinen arkiruoka pystyy tarjoamaan. Lisäksi muun muassa kuukautisvuotohäiriöiden lisääntymisen myötä raudanpuutteen riski kasvaa, millä on negatiivisia vaikutuksia niin palautumiseen kuin uneenkin – ja sen myötä hormonaaliseen tasapainoon.

Mielestäni jokaisen esivaihdevuosi-ikäisen naisen olisi hyvä ymmärtää, missä oma keho ajankohtaisesti menee ja miten sitä voisi parhaiten tukea. Useimmille tärkeitä tukikeinoja ovat laadukas monivitamiini, riittävä D-vitamiiniannos sekä magnesium- ja omega-rasvahappolisät.

Esivaihdevuosien oireita voi tutkimusvalossa tukea myös erilaisilla luontaistuotteilla, mutta näitä harkitessa on oltava erityisen tarkka ja miettiä soveltuuko tuote omaan käyttöön - niin sairauksilla, kuin lääkityksilläkin voi olla yhteisvaikutuksia luontaistuotteiden kanssa. Lisäksi tuotteen laadun varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tunnettuja ja näyttöön perustuvia valmisteita esivaihde- ja vaihdevuosioireisiin ovat esimerkiksi salvia, puna-apila ja siveydenpuu-uute. Näistä voi joillekin olla apua oirehallinnassa ja sen myötä elämänlaadun parantamisessa. Toisaalta on hyvä tiedostaa, että kaikki luontaistuotteet eivät tarjoa hormonikorvaushoitoon verrattavaa apua esimerkiksi menopaussiin liittyvään luukatoon.

Tietoisuuden lisääminen ja tabujen murtaminen

Esivaihdevuodet ovat edelleen vaiettu keskusteluaihe ja aivan liian moni jää oireidensa kanssa yksin. Tietoisuuden lisääminen tästä elämänvaiheesta on ensiarvoisen tärkeää, jotta naiset saavat tarvitsemansa tuen ja ymmärryksen tässä tärkeässä siirtymävaiheessa. Kun esivaihdevuosien oireita aletaan tunnistamaan ja niistä puhutaan avoimesti, voidaan tarjota parempia hoitovaihtoehtoja ja tukea naisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia aiempaa paremmin.

 

Yhteenvetona todettakoon, että esivaihdevuodet ovat luonnollinen, mutta usein haastava osa naisen elämää. Oikean tiedon avulla ja terveellisillä elintavoilla voidaan kuitenkin helpottaa oireita ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tietoisuus ja avoin keskustelu ovat avaimia, jotka auttavat naisia navigoimaan tätä siirtymävaihetta paremmin ja elämään täyttä elämää esivaihdevuosienkin aikana.

 

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kirjoittaja on naisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin perehtynyt elintapalääkäri, lääketieteen tohtori ja naisten kokonaisvaltaisen terveysklinikan Vivenin perustaja - ja ennen kaikkea - perimenopausaalinen nainen.

 

 

 

Viitteet:

 

McCarthy, M., & Raval, A. P. (2020). The peri-menopause in a woman’s life: A systemic inflammatory phase that enables later neurodegenerative disease. Journal of Neuroinflammation, 17(317). https://doi.org/10.1186/s12974-020-01998-9

Santoro, N. (2016). Perimenopause: From Research to Practice. Journal of Women's Health (Larchmont), 25(4), 332-339. https://doi.org/10.1089/jwh.2015.5556

Tiitinen, A. (2023). Vaihdevuodet. Lääkärikirja Duodecim. Haku: lokakuussa 2023.

Lipson, S. F., & Ellison, P. T. (1992). Normative study of age variation in salivary progesterone profiles. Journal of Biosocial Science, 24, 233-244.

Davis, S. R., Castelo-Branco, C., Chedraui, P., Lumsden, M. A., Nappi, R. E., Shah, D., & Villaseca, P. (2012). Understanding weight gain at menopause. Climacteric, 15(5), 419-429. https://doi.org/10.3109/13697137.2012.707385

Taneja, V. (2018). Sex hormones determine immune response. Frontiers in Immunology, 9, Article 1931. https://doi.org/10.3389/fimmu.2018.01931

Verma, R., Balhara, Y. P. S., & Gupta, C. S. (2011). Gender differences in stress response: Role of developmental and biological determinants. Industrial Psychiatry Journal, 20(1), 4-10. https://doi.org/10.4103/0972-6748.98407

Colpani, V., Baena, C. P., Jaspers, L., van Dijk, G. M., Farajzadegan, Z., Dhana, K., Tielemans, M. J., Voortman, T., Freak-Poli, R., Veloso, G. G. V., Chowdhury, R., Kavousi, M., Muka, T., & Franco, O. H. (2018). Lifestyle factors, cardiovascular disease and all-cause mortality in middle-aged and elderly women: A systematic review and meta-analysis. European Journal of Epidemiology, 33(9), 831-845. https://doi.org/10.1007/s10654-018-0374-z

Silva, T. R., Oppermann, K., Reis, F. M., & Spritzer, P. M. (2021). Nutrition in menopausal women: A narrative review. Nutrients, 13(7), 2149. https://doi.org/10.3390/nu13072149

Nakamura, K., Sheps, S., & Arck, P. C. (2008). Stress and reproductive failure: Past notions, present insights and future directions. Journal of Assisted Reproduction and Genetics, 25(2-3), 47-62. https://doi.org/10.1007/s10815-008-9206-5

Allsworth JE, Clarke J, Peipert JF, Hebert R, Cooper A, Boardman LA. The influence of stress on the menstrual cycle among newly incarcerated women. Womens Health Issues. 2007;17:202–9. [PMC free article] [PubMed] [Google Scholar] [Ref list]

Lewinski, A., & Brzozowska, M. (2022). Female infertility as a result of stress-related hormonal changes. Short Review, 094-098. https://doi.org/10.53260/grem.22302035

 

Wang, Y., Mishra, A., & Brinton, R. D. (2020). Transitions in metabolic and immune systems from pre-menopause to post-menopause: Implications for age-associated neurodegenerative diseases. F1000 Faculty Reviews, 9, 68. https://doi.org/10.12688/f1000research.21599.1

Hodis, H. N., & Mack, W. J. (2022). Menopausal hormone replacement therapy and reduction of all-cause mortality and cardiovascular disease: It is about time and timing. Cancer Journal, 28(3), 208-223. https://doi.org/10.1097/PPO.0000000000000591

Melby, M. (2005). Vasomotor symptom prevalence and language of menopause in Japan. Menopause, 12 (3), 250–257. URL (abstract): https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15879913

Jones, E. K., Jurgenson, J. R., Katzenellenbogen, J. M., & Thompson, S. C. (2012). Menopause and the influence of culture: another gap for Indigenous Australian women? BMC Women's Health, 12, Article 43. https://doi.org/10.1186/1472-6874-12-43

Kim, E.S., Delaney, S.W., Tay, L., Chen, Y., Diener, E., and VanderWeele, T.J. (2021). Life satisfaction and subsequent physical, behavioral, and psychosocial health in older adults. Milbank Quarterly, 99:209-239.

Nazarpour, S., Simbar, M., Ramezani Tehrani, F., & Alavi Majd, H. (2020). Factors associated with quality of life of postmenopausal women living in Iran. BMC Women's Health, 20, Article 104. https://doi.org/10.1186/s12905-020-00987-7

Velasco-Téllez, C., Cortés-Bonilla, M., Ortiz-Luna, G., Sánchez-Zelayeta, L., Méndez-Serrano, H., Salazar-Jiménez, C., Zavala-García, A., & Sánchez-Cevallos, A. (2020). Quality of Life and Menopause. Journal Name, Volume(Issue). https://doi.org/10.5772/intechopen.88983

Schellenberg, R. (2001). Treatment for the premenstrual syndrome with agnus castus fruit extract: Prospective, randomised, placebo-controlled study. BMJ, 322(7279), 134–137. https://doi.org/10.1136/bmj.322.7279.134

Moradi, M., Ghavami, V., Niazi, A., Shirvan, F., & Rasa, S. (2023). The Effect of Salvia Officinalis on Hot Flashes in Postmenopausal Women: A Systematic Review and Meta-Analysis. International Journal of Community Based Nursing and Midwifery, 11, 169 - 178. https://doi.org/10.30476/IJCBNM.2023.97639.2198.

Wilfried, D., Nina, C., & Silvia, B. (2021). Effectiveness of Menosan® Salvia officinalis in the treatment of a wide spectrum of menopausal complaints. A double-blind, randomized, placebo-controlled, clinical trial. Heliyon, 7. https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2021.e05910.

Shen, W., Jin, B., Han, Y., Wang, H., Jiang, H., Zhu, L., Han, M., Zhang, J., & Zhang, Y. (2021). The Effects of Salvia miltiorrhiza on Reproduction and Metabolism in Women with Polycystic Ovary Syndrome: A Systematic Review and Meta-Analysis. Evidence-based Complementary and Alternative Medicine : eCAM, 2021. https://doi.org/10.1155/2021/9971403.