Stressi kuuluu jokaisen elämään eikä 100 % stressitöntä elämää pysty tai edes kannata tavoitella. Sopivasta stressimäärästä on meille hyötyä - lyhytkestoisena se auttaa suoriutumaan haasteista, muutoksista ja yllättävistä tapahtumista.
Pitkäkestoisena ja hallitsemattomana stressi voi kuitenkin vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja jaksamiseen. Se, miten pitkittyneeseen ja haitalliseen stressiin reagoi, on hyvin yksilöllistä. Tietyt oireet ovat ilmiselviä, kun taas toiset ilmenevät lievinä muutoksina olossa tai käyttäytymisessä. Sudenkuoppana on se, että usein totumme haitallisen stressin oireisiin!
Lue alta, millä tavalla haitallinen stressi näyttäytyy ja opi tunnistamaan ja reagoimaan stressin oireisiin ajoissa.
Mikä on sopiva määrä stressiä ja milloin siitä tulee haitallista?
Pitkittynyt stressi voi näyttäytyä kehossa eri tavoin, kuten vaikkapa vastustuskyvyn heikkenemisenä. Heikentynyt immuunipuolustus altistaa kehon herkemmin hengitystieinfektioille ja voi oireilla jatkuvina flunssakierteinä.
Stressi ja vatsa-ja suolisto-oireet
Tiesitkö, että stressi voi aiheuttaa myös epämääräisiä vatsa- ja suolisto-oireita sekä voimistaa kipua? Jos siis ruoansulatus prakaa tai pää-, selkä- ja nivelkivut vaivaavat, voi kyse olla kehon reaktiosta stressiin. Lisäksi stressi aiheuttaa kehossa jännitystä, jolloin myös lihaskrampit ovat yleisiä.
Jos näitä oireita ilmenee, muista muun hoidon ohella hidastaa ja panostaa lepoon sekä kehoa hellivään liikkeeseen.
Stressin vaikutus motivaatioon ja työssä jaksamiseen
Stressin oireilu ei ole pelkästään fyysistä, vaan voi näkyä myös motivaation laskuna. Ja näitä oireita ei välttämättä aina osata yhdistää stressiin. Liiallisen stressikuorman vaikutuksia voivat olla innottomuus, kiinnostuksen puute, välinpitämättömyys ja kadonnut merkityksellisyyden tunne.
Töissä stressi voi näkyä työn hallinnan menetyksenä ja ahdistuksena. Usein ajatellaan, että tämä johtuu työn luonteesta tai ilmapiiristä, siitäkin huolimatta että vielä vähän aikaa sitten työ ja työpaikka on tuntunut mielekkäältä.
Stressin vaikutus ajatteluun, muistiin ja keskittymiseen
Liiallisen stressin moninaisiin oireisiin kuuluvat myös ajattelun tasolla tapahtuvat muutokset. Niitä ei kannata jättää huomiotta tai alkaa pitää niitä normaaleina, jos tiedostaa, että ennen oli paremmin.
Jos kokee avuttomuutta, vaikeutta tehdä päätöksiä ja tarttua toimeen sekä saattaa asioita päätökseen, voi taustalla olla haitallista stressiä. Myös muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen saattaa johtua stressistä.
Silloin kun alkaa tuntua, että ei ole täysin oma itsensä ja kulkee pää sumussa päivästä toiseen, niin kannattaa pysähtyä ja kuunnella itseään. Kysy itseltäsi: “Kulkiko ajatus ennen jouhevammin?” “Pystyinkö keskittymään paremmin?”
Stressin vaikutus tunteisiin
Tunnetilan muutokset ovat hyvin yleisiä haitallisen stressin oireita. Stressikuorman kasvaessa voi huomata, että pienet asiat ärsyttävät yhtä enemmän ja pinna on kireällä. On vaikeampaa hallita ärtymystään ja vihaa, sekä muita voimakkaampia reaktioita. Stressi heijastuu myös kärsimättömyytenä ja turhautumisena, varsinkin silloin kun asiat eivät suju odotetulla tavalla.
Stressaantuneena on vaikeaa hallita ja säädellä tunteitaan, mutta siitä ei kannata kokea häpeää. On tärkeää tunnistaa liiallisen stressin vaikutukset omaan tunnetilaan, kuunnella omia tunteita ja olla itselle lempeä vaikeassa tilanteessa.
Stressin vaikutus käyttäytymiseen – auttavat vai ylläpitävät tavat?
Stressikuorman ollessa suuri on hyvä yrittää lievittää tilannetta jollain tapaa. Se, mitä selviytymiskeinoa missäkin tilanteessa käyttää, on yksilöllistä. Valittu toimintamalli voi olla stressiä helpottava mutta joskus se ei lisääkään hyvinvointia, vaan päinvastoin. Silloin voidaan puhua käyttäytymisen tasolla ilmenevästä stressin oireesta.
Stressaantuneena voi esimerkiksi sosiaalisten kontaktien välttely ja ystävistä tai perheestä eristäytyminen tuntua hyvältä ajatukselta, vaikka oikeasti se voi pahentaa tilannetta. Pitkittynyt stressi voi johtaa myös elintapojen rapautumiseen ja stressin turruttamiseen epäterveillä keinoilla. Toiset taas puolestaan yrittävät lievittää stressiä liian raskaalla liikkumisella.
Jos on tilanteessa, jossa on vaikeaa erottaa stressiä lievittävät ja ylläpitävät toimintatavat toisistaan, kannattaa toimivien ja stressiä helpottavien tapojen löytämiseen pyytää apua.
Tunnista haitallinen stressi ajoissa
Vaikka stressiltä ei voi täysin välttyä, on onneksi mahdollista tunnistaa haitallisen stressin oireet ja reagoida niihin ajoissa. Se on tietenkin helpompaa, mitä aikaisemmin oireet hoksaa, eli ennen kuin päätyy tietynlaiseen “stressikuplaan”.
Stressinhallinta ei ole vaikeaa, kun stressikuormaa pääsee purkamaan säännöllisesti. Ethän siis jätä sitä seuraavaan lomaan tai viikonloppuun, vaan lievitä stressiäsi jo nyt.
Minulla on kalenterissa torstaisin hyvinvointihetki, jolloin kysyn itseltäni: Miten nukun? Kuinka voimakas stressitasoni on? Miten ihmissuhteeni voivat? Miten treeni sujuu? Ota kokeiluun ja pysy kartalla omasta hyvinvoinnistasi!
Lue täältä myös vinkkejä stressinhallintaan pitkältä tuntuvan kaamoksen keskellä.
