Stressi ja vastustuskyky

A. Vogel Oy
A. Vogel Oy


09.03.2021

Miksi stressi on immuunijärjestelmän vihollinen?

 

Immuunijärjestelmä on kehon puolustusjärjestelmä, joka suojaa meitä bakteereilta ja viruksilta. Sen tarkoitus on torjua taudinaiheuttajia nopeasti ja tehokkaasti ja estää niitä vahingoittamasta terveyttämme. Hyvä terveys on riippuvainen immuunijärjestelmän toiminnasta, ja kuten monet muutkin kehon toiminnot, se on altis stressin aiheuttamille haittavaikutuksille.

 

Stressi yksinään ei voi aiheuttaa flunssatartuntaa, mutta se heikentää immuunijärjestelmän kykyä torjua taudinaiheuttajia ja tekee ihmisestä alttiimman infektioille. Myös toipuminen on hitaampaa, kun immuunijärjestelmä on stressin kuormittama.

 

Normaalisti kehon stressivastejärjestelmä säätelee itse itseään. Kun stressiä aiheuttava asia on poistunut tai mennyt ohi, adrenaliini- ja kortisolitasot laskevat ja syke sekä verenpaine palaavat normaaleiksi ja kehon muiden järjestelmien toiminta jatkuu tavalliseen tapaan. Mikäli stressi onkin ohimenevän sijaan jatkuvaa, keho ylialtistuu kortisolille ja muille stressihormoneille. Tällöin immuunijärjestelmän solut eivät pysty toimimaan normaalisti.

 

 

Erään tutkimuksen mukaan pitkittynyt stressi on haitallista immuunijärjestelmälle ja lisää flunssaoireiden todennäköisyyttä. Tutkimuksessa kartoitettiin 276 koehenkilön stressitasoa kyselyn avulla ja sen jälkeen altistettiin heidät flunssavirukselle tiputtamalla virusta sisältäviä tippoja heidän nenäänsä. Tuloksista kävi ilmi, että stressaantuneilla koehenkilöillä oli kaksinkertainen riski saada flunssaoireita. Tutkimukseen kuului myös toinen koe, joka vahvisti, että stressi "ruokkii" tulehdusvastetta.

 

Tutkimusryhmää johtanut professori Sheldon Cohen totesi pitkittyneen stressin heikentävän tulehdusvastetta säätelevän kortisolin tehoa. "Tulehdus on osittain kortisoli-hormonin säätelemää ja kun kortisoli ei saa enää hoitaa tätä tehtävää, tulehdus voi karata hallinnasta."

 

Stressillä on myös epäsuora vaikutus immuunijärjestelmään, sillä stressaantuneina turvaudumme usein epäterveellisiin selviytymiskeinoihin, kuten tupakointiin, alkoholin tai kofeiinin liikakäyttöön tai sokerilla ja valmisruoilla herkutteluun. Stressaantuneina myös nukumme huonommin ja terveelliset harrastukset sekä sosiaalisten suhteiden hoitaminen jäävät vähemmälle.

 

Mistä tiedän, että vastustuskykyni on heikentynyt?

 

Heikentynyt vastustuskyky tarkoittaa, että immuunijärjestelmä ei toimi täydellä teholla eikä pysty suojelemaan meitä tarpeeksi tartunnoilta ja tulehduksilta.
Nämä merkit voivat kertoa heikentyneestä vastustuskyvystä:

 

- saat helposti flunssan
- sairastat flunssan useammin kuin kahdesti vuodessa
- kärsit kroonisesta tulehduksesta
- huuliherpeksesi aktivoituu usein
- imusolmukkeesi ovat välillä kipeät ja turvonneet

 

Toistuvia ja kroonisia infektioita esiintyy vain, kun immuunijärjestelmä on heikentynyt. Tästä seuraa usein noidankehä: heikentynyt immuunijärjestelmä johtaa tulehduksiin, ja tulehdukset puolestaan vahingoittavat immuunijärjestelmää heikentäen vastustuskykyä entisestään.

 

Stressin vähentäminen ja immuunijärjestelmän tukeminen ovat siis avainasemassa flunssien ja muiden sairauksien torjunnassa.

 

 

Stressinhallinta ja vastustuskyvyn tukeminen

 

Immuunijärjestelmän terveyteen vaikuttavat ihmisen tunnetila, stressitaso, elämäntavat ja ruokailutottumukset. Nämä kaikki osa-alueet tarvitsevat siis huomiota, mikäli halutaan tukea vastustuskykyä.

 

Monipuolinen ruokavalio on avainasemassa. Varmistaaksesi kattavan ravinteiden saannin syö runsaasti eri värisiä kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä. Esimerkiksi valkosipulilla ja vihreillä lehtivihanneksilla sekä C-vitamiinipitoisilla ruoka-aineilla on erityisen paljon vastustuskykyä tukevia ominaisuuksia. Reseptisivuiltamme löydät paljon kasvispainotteisia herkkuja!

 

Liikunta parantaa immuunijärjestelmän kuntoa, vapauttaa kehoon endorfiineja ja auttaa vähentämään stressiä. Päivään olisi hyvä mahduttaa 30 minuuttia aerobista liikuntaa, 5 - 10 minuuttia venyttelyä sekä hengitys- ja rentoutusharjoituksia. "Ihmisillä, jotka liikkuvat 30 - 45 minuuttia päivässä, on 40 – 50 % vähemmän sairaspäiviä", toteaa liikunnan ja vastustuskyvyn suhdetta tutkinut professori David C. Nieman. Jo muutaman minuutin liikkumisen jälkeen sairauksia torjuvien valkosolujen määrä kehossa nousee.

 

Liikunnan suhteen tärkeintä on säännöllisyys, kohtuus ja palautuminen – pitkät ja elimistöä rasittavat urheilusuoritukset nimittäin heikentävät immuunivastetta ja aiheuttavat stressiä. "Maratonin juoksemista seuraavien parin viikon aikana infektioiden määrät kaksin-, jopa kuusinkertaistuvat", Nieman kertoo.

 

 

Terveellisen ruokavalion ja liikunnan ohella on syytä pitää huolta henkisestä hyvinvoinnista esimerkiksi mielekkäiden ja rentouttavien harrastusten avulla. Lisäksi on tärkeää muistaa huolellinen käsienpesu – se ehkäisee tehokkaasti taudinaiheuttajien pääsyä kehoosi!

 

Myös ravintolisistä ja kasvirohdosvalmisteista voi olla apua. Tuoreesta kärsimyskukasta uutettu Passiflora sopii erilaisiin stressaaviin tilanteisiin, sillä se auttaa rauhoittumaan ja rentoutumaan. Tipat eivät aiheuta tokkuraista oloa. Flunssan ennaltaehkäisyyn ja tukihoitoon tarkoitettu itsehoitolääke Echinaforce puolestaan vahvistaa vastustuskykyä.

 

 

 

Vatsavaivoja tai flunssaa? Katso Vogelin vinkit oireisiin.

Tuntuuko, että vastustuskykysi ei ole parhain mahdollinen? Tai epäiletkö eturauhasvaivoja?

Lue vinkit

A.Vogelin blogit

Inspiraatiota terveelliseen elämään!

Lue blogit

Tiesitkö?

Yli 90 % mielihyvähormoni serotoniinista muodostuu suolistossa. Vatsan vaikutus koko terveyteemme on todella suuri.

Lue vinkit vatsavaivoihin