"Stressi on hyvä renki, mutta huono isäntä." Tämä vanha sanonta kiteyttää hyvin stressin kaksoisluonteen. Stressi voi toimia moottorina, joka auttaa meitä selviytymään haasteista ja saavuttamaan tavoitteita, mutta jos annamme sen hallita elämäämme, se voi heikentää terveyttämme ja alentaa vastustuskykyämme.
Voiko stressistä olla hyötyä?
Lyhytaikainen stressi ei ole aina haitallista. Sopiva määrä hyödyllistä, lyhytaikaista stressiä voi hetkellisesti parantaa keskittymiskykyä, tukea vastustuskykyä ja auttaa meitä selviytymään arjen haastavista tilanteista. Kun stressi aktivoituu, keho vapauttaa energiaa ja käynnistää “taistele tai pakene” -reaktion, jonka evoluutio on meille opettanut ja joka selittää, miksi stressi voi joskus tuntua jopa voimaa tuovalta.
Nykyisessä arjessa tämä näkyy esimerkiksi tarkentuneena keskittymiskykynä tärkeässä palaverissa tai pienenä lisäbuustina, kun yritämme ehtiä bussiin. Tällaiset positiivisen stressin lyhyet, hallittavat hetket voivat jopa kehittää resilienssiä ja auttaa meitä toimimaan paremmin silloin, kun paine kasvaa.
Moni tunnistaa omasta arjestaan tilanteita, joissa sopiva määrä stressiä on tuonut hyvää pöhinää ja auttanut saamaan aikaan enemmän. Kun opimme erottamaan hyödyllisen lyhytaikaisen stressin siitä kuormittavasta, ymmärrämme paremmin stressin vaikutuksen vastustuskykyyn ja pystymme hyödyntämään stressiä voimavarana.
Pidä stressi aisoissa – käytännön vinkit parempaan stressinhallintaan
Avain stressin hyödyntämisessä on tunnistaa, milloin stressiä on juuri sopivasti ja purkaa sitä säännöllisesti, jopa sitä mukaa kun sitä kertyy. Se, miten käsittelemme stressiä, määrittää nopeasti sen, pysyykö stressi meille hyödyllisenä renkinä vai alkaako se hallita arkea ja hyvinvointia.
On tärkeää huomata, milloin stressi alkaa vaikuttaa negatiivisesti jaksamiseen ja terveyteen. Minulla on kalenterissa kerran viikossa oma hetki, jolloin pysähdyn kysymään itseltäni, miten voin ja millainen stressitasoni on. Tämä pieni, mutta säännöllinen tarkistus auttaa pysymään kartalla omasta kuormituksesta, eikä stressi pääse kasautumaan huomaamatta.
Yksi tehokkaimmista tavoista hallita stressiä on säännöllinen itsestä huolehtiminen. Se voi olla mitä tahansa, mikä rauhoittaa mieltä ja kehoa: luonnossa liikkumista, meditaatiota, oma harrastus tai ystävien tapaaminen. Tällaiset hetket auttavat irrottamaan otteen arjen kiireestä ja antavat sekä aivoille että keholle aikaa palautua — mikä on tärkeää, jos haluaa ehkäistä pitkittyneen stressin haittavaikutuksia.
Kun pysähdyt säännöllisesti oman hyvinvointisi äärelle, opit vähitellen tunnistamaan juuri sinulle tyypilliset liiallisen stressin merkit. Joku reagoi vatsalla, toisella yöunet kärsivät ensimmäisenä, kolmas huomaa muutokset leposykkeessä. Moni meistä tunnistaa stressin myös ärtymyksenä, kiukkuna tai yleisenä pinnan kiristymisenä. Näiden merkkien tunnistaminen on ensimmäinen askel siihen, että stressi pysyy hallinnassa eikä se ota hallintaa sinusta.
Pitkittynyt stressi rapauttaa vastustuskykyä - näin se vaikuttaa immuunijärjestelmään
Stressi muuttuu haitalliseksi vasta pitkittyessään, ja silloin se voi heikentää vastustuskykyämme. Kun stressiä on liikaa ja liian pitkään, se alkaa vaikuttaa immuunijärjestelmään, tehdä meistä alttiimpia infektioille ja sairastelulle. Jos jatkuvat flunssakierteet tuntuvat olevan arkea, taustalla voi hyvinkin olla pitkittynyt stressi ja liian vähäinen palautuminen.
Työelämästä tuttu “lomaflunssa”, jolloin sairastumme vasta loman alkaessa, liittyy sekin usein liialliseen kuormitukseen. Ennen lomaa yritämme usein saada kaiken valmiiksi, ja kun loma viimein alkaa, keho päästää irti: paine purkautuu ja stressin vaikutus immuunijärjestelmään näkyy flunssana, koska puolustusjärjestelmä ei jaksa enää toimia täydellä teholla. Tällaisissa tilanteissa stressinhallinnan merkitys korostuu.
Hyvinvoinnin ylläpitäminen stressaavina aikoina vaatii tietoista panostusta ja joskus myös pieniä elämäntapamuutoksia. Ei kannata ohittaa sitä, jos sairastaa selvästi tavallista useammin tai huomaa unettomuutta, sydämentykytyksiä tai muita stressin varoitusmerkkejä. Silloin on hyvä pysähtyä, kuunnella kehoa ja tehdä hyvinvointia tukevia valintoja joka päivä. Pienikin askel auttaa katkaisemaan pitkittyneen stressin kierteen.
Muista, että kohtuullinen stressi on meille tarpeellista eikä sitä tarvitse pelätä. Kun opimme tunnistamaan oman kehon ja mielen merkit ajoissa, pystymme käsittelemään stressiä paremmin ja ehkäisemään sen haitallisia vaikutuksia. Tämä ei ainoastaan paranna päivittäistä elämänlaatua, vaan myös vahvistaa vastustuskykyä pitkällä aikavälillä.
Ja seuraavan kerran, kun kohtaat stressaavan tilanteen, hengitä hetki syvään ja muistuta itseäsi: “Stressi on voimavarani.” Anna itsellesi lupa pysähtyä ja palautua silloin, kun sitä tarvitset. Käytä stressiä hyväksesi ja hyödynnä se polttoaineena sopivissa tilanteissa.
