Voiko miesflunssa iskeä myös naisiin?

Varpu Tavi
Varpu Tavi
Tietokirjailija


22.02.2017

Mediassa näkee paljon juttuja miesflunssasta, jonka väitetään olevan erilainen kuin naisflunssan. Miesten kärsimyksistä flunssan kourissa on revitty runsaasti huumoria – joskus jopa miehet itse. Miesten flunssakärsimyksiä pidetään usein liioitteluna ja huomionkipeytenä. Ovatko virukset siis seksistisiä ja iskevät eri tavalla miehiin ja naisiin?

Perusteluja mies- ja naisflunssien eroon on etsitty siitä, miten eri tavalla sukupuolet kokevat kivun. Naisten elämään kuuluvat kuukautiset ja useimmiten synnytykset, he tottuvat elämänsä aikana kipuun. On myös esitetty, että selitys on sukupuolihormoneissa ja estrogeenin naisia suojaavassa vaikutuksessa.

Tutkijat ovat havainneet eroja miesten ja naisten immuunipuolustuksessa. Miesten immuunipuolustuksen on havaittu heikkenevän iän myötä enemmän kuin naisten. Immuunivasteessa vaikuttavat valkoisten verisolujen määrä, etenkin T- ja B-lymfosyyttien, vähenee miehillä nopeammin kuin naisilla. Tämän seurauksena miehet varsinkin iän myötä ovat paitsi alttiimpia tartunnoille myös kärsivät niistä enemmän.

Uusin selitysmalli mies- ja naisflunssien eroavaisuuksiin lähtee liikkeelle virusten erikoistumisesta. Royal Holloway Universityn tutkijat Francisco Úbeda ja Vincent A. Jansen ovat havainneet, että tietyt virustartunnat ovat kehittyneet niin, että ne vaikuttavat voimakkaammin miehiin kuin naisiin. Erityisesti ilmiö pätee silloin, kun virus voi siirtyä äidiltä lapselle, kuten esimerkiksi vihurirokossa, vesirokossa, zikaviruksessa ja hepatiitissa.

Viruksen ”elämäntehtävähän“ on varmistaa eloonjäämisensä ja mahdollisimman tehokas leviäminen. Niinpä virus pyrkii siirtymään äidiltä lapselle, joko rintaruokinnassa tai synnytyksessä. Viruksen kannalta on siis tarkoituksenmukaista, ettei se tee äideistä liian sairaita. Jotkut virukset siis todellakin vaikuttavat miehiin ja naisiin eri tavoin.

Echinaforce on kuitenkin sukupuolineutraali rohdos; se auttaa niin mies- kuin naisflunssankin ennaltaehkäisyssä ja tukihoidossa.

 

Tutkimuslähde
Francisco Úbeda & Vincent A. A. Jansen: The evolution of sex-specific virulence in infectious diseases (Nature Communications 7, 13849 (2016)