Ärtyvän suolen itsehoito

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS eli Irritable Bowel Syndrome) on toiminnallinen vatsavaiva, jossa suolen toiminta on häiriintynyt syystä, jota ei tiedetä.  Toiminnallisille vatsavaivoille ei pystytä osoittamaan elimellistä syytä, vaan ne diagnosoidaan aina potilaan oireiden perusteella. Toiminnallisiin vatsavaivoihin ei nykytiedon mukaan ole parannuskeinoja, mutta oireita saa lievennettyä – ja niistä voi jopa päästä eroon lähes kokonaan –  elämäntapa- ja ruokavaliomuutoksilla.

 

Ärtyvän suolen oireet vaihtelevat, yksi reagoi etupäässä ummetuksella, toinen ripuloimalla ja kolmas vaihtelevasti molemmilla tavoilla.  Turvotus ja vatsakivut sekä alentunut suoliston kipukynnys ovat tavallisia. Stressin pahentaa mahan oireilua, mutta nykykäsityksen mukaan se ei yksinään aiheuta tätä oireyhtymää. Huono uutinen on, ettei ärtyvän suolen oireyhtymää pystytä nykytiedoilla parantamaan, hyvä uutinen puolestaan se, ettei kyseessä ole etenevä tai syöpään johtava sairaus.

 

Ärtyvän suolen kiukuttelua vähennetään tehokkaimmin stressin hallinnalla ja ruokavaliohoidoilla. Mikäli kuulut siihen joukkoon ihmisiä, joka reagoi stressiin suolisto-oireilla, kyseessä on myös asia, jonka kanssa on vain opittava elämään. Negatiivista stressiä ei kokonaan voi välttää, joten oireilua ilmenee väistämättä aika ajoin. Stressinhallinnan keinot kannattaa sisäistää perusteellisesti ja ottaa osaksi arkea.

Ruokavaliohoidossa hyviä tuloksia on saatu noudattamalla huonosti imeytyviä hiilihydraatteja rajoittavaa niin sanottua FODMAP-ruokavaliota (= Fermentable Oligo-, Di-, and Monosaccharides And Polyols). Nämä paksusuolessa fermentoituvat lyhytketjuiset hiilihydraatit aiheuttavat osalle ihmisistä merkittävässä määrin kipuja ja turvotusta. FODMAP-hiilihydraatteja ovat esimerkiksi fruktaanit (joita saadaan etupäässä vehnästä ja sipulista, ja me suomalaiset todennäköisesti rukiista), galaktaanit (sienissä ja palkokasveissa) sekä raffinoosi (kaaleissa, soijassa, pavussa, kokojyväviljoissa, parsassa, bataatissa jne.). Paitsi tavallisesta ruoasta saamme FODMAP-hiilihydraatteja uusista funktionaalisista elintarvikkeista.

 

Keskeisintä FODMAP-ruokavaliossa on välttää useimpia viljoja, kivellisiä hedelmiä, palkokasveja (myös soijaa), sipuleita, kaaleja, punajuurta, artisokkia, omenoita, päärynöitä, vesimelonia, mangoja, sieniä, hunajaa, sokerialkoholeja sekä laktoosia sisältäviä ruoka-aineita.

 

Niiden tilalla voi syödä spelttiä, perunaa (mutta ei bataattia, joka sisältää raffinoosia), pähkinöitä, sitrushedelmiä, kaikkia marjoja, kypsiä banaaneja, kiiviä, papaijaa, muita melonilajikkeita kuin vesimelonia, tomaattia, salaatteja, ituja, paprikoita (mutta ei chilipaprikoita, mikäli vatsasi reagoi tavallisesti ripuloimalla), porkkanaa, munakoisoa, selleriä, bambunversoja, kurpitsaa sekä laktoosittomia maitotaloustuotteita. Rasvan ja proteiinin laatua ja määrää ei FODMAP-ruokavaliossa rajoiteta.

 

Ärtyvä suoli reagoi hyvin yksilöllisesti, joten kaikki luetellut aineet eivät aiheuta oireita kaikille ihmisille. Kannattaa kokeilemalla löytää oma suolistoa ärsyttävät ruoka-aineet ja rajoittaa niiden syöntiä. Pienet määrät ovat tavallisesti ihan kohtuuhyvin siedettyjä, joten ei ole tarpeen ainakaan kokeilematta asettaa ehdottomia ruokakieltoja itselleen.

 

 

Varpu Tavi