Alkuvoimaa luonnosta
 
voikukka

Voikukka on yleinen villivihannes ja niitä löytää vielä, eli nyt on hyvä aika tehdä voikukkamunakas. Se onkin herkullista pikaruokaa. Anna poimittujen kukkien olla varjossa noin tunti ennen käyttöä. Silloin voikukan kukissa viihtyvät pienet mustat koppakuoriaiset poistuvat omin voimin.

Voikukkamunakas

  • 2–3 dl tuoreita kukkia vihreine osineen
  • sitruunamehua
  • yrttisuolaa (itse suosin Herbamarea)
  • Munakasseos:
  • 3 kananmunaa
  • 1 rkl vettä
  • 1/2 tl merisuolaa (esim. Herbamare merisuolaa)

Kuumenna pannu, lisää voi ja lado voikukat (keltainen osa alaspäin) nätisti vierekkäin pannuun. Kaada sitruunamehua sekaan niin, että jokainen kukka saa osakseen pisaran tai kaksi. Lisää yrttisuolaa.

Tee munakasseos: sekoita ainekset ja kaada ne voikukkien päälle. Lisää voikukan kukkia jos munakkaaseen uhkaa jäädä kukattomia kohtia.

Säädä hellan lämpötilaa kolmasosaan täydestä, laita kansi munakkaan päälle ja anna tekeytyä 15 minuuttia. Tarjoile.

Voikukkamunakas on oikeastikin herkullinen. Voikukan vihreät osat ovat karvaan makuisia, mutta sitruunamehu taittaa karvauden. Tee vaikka kaksi munakasta päivässä, niin kauan kuin voikukkasesonki on parhaimmillaan.

Voikukan nupuista voi valmistaa kaprista (mutta nuppujen aika alkaa olla ohi), sen juuria voi tarjoilla paistettuina leipäkuutioiden kera (mutta juuret ovat parhaimmillaan syksyllä, kun ne pullistelevat makeutta, voikukan tavanomaisen karvauden lisäksi), ja lehtiä voi lisätä erilaisiin salaatteihin.

Lehtien makua voi pehmentää eri keinoin, esimerkiksi poistamalla keskiruotia, valikoimalla ehytlaitaisia lehtiä tai vaalentamalla lehdet vaikkapa ämpärin alla muutaman päivän ajan—mutta kiireisellä ne ovat kaikki turhan työläitä. Näppärin keino saada voikukkasalaatista vähemmän karvasta on lisätä siihen tavallista keräsalaattia tai muita miedommanmakuisia villivihanneksia.

Näköislajeja:

  • Leskenlehden (Tussilago) kukkavarret eivät nouse lehtiruusukkeestä ja niissä on pikkulehtiä.Leskenlehteä ei suositella syötäväksi, koska siinä on maksalle haitallisia pyrrolitsidinialkaloideja.
  • Valvatin (Sonchus) kukkavarret haarottuvat ja niissä on lehtiä. Voi syödä voikukan tapaan.
  • Pukinparralla (Tragopogon) on heinäkuussa näyttävä haivenpallo. Pukinparta on erinomainen miedonmakuinen villivihannes. Syö sekä lehtiä että juuria.
  • Lisäksin monet keltanot (Hieracium, Pilosella) ovat voikukan näköislajeja. Niiden kukkavarret eivät ole onttoja eivätkä aina kaljuja, ja osilla kukkavarret haarottuvat. Ainakin osaa keltanoista voi käyttää voikukan kaltaisina villivihanneksina.

 

Tunne poimimasi kasvit: Lue yleiset villivihannesten keräysohjeet

 

Teksti ja kuvat: Henriette Kress

Muita villivihanneksia:

tulostaprint-icon

0 tuotetta ostoskorissa